USA ei ole tällä hetkellä suoraan hylkäämässä liittolaisiaan Euroopassa, vaikka presidentti Donald Trumpin kova retoriikka ja kovistelu Ukrainan tulitaukoneuvotteluissa ovat näennäisesti aiheuttaneet häilyvyyttä Yhdysvaltain sitoutumisessa Euroopan puolustukseen ja Natoon, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
USA:n katsotaan osittain luopuneen puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Trumpin johdolla. Tämä voi vaikuttaa myös Nato-Suomen puolustukseen ja turvallisuuteen.
– USA:n sitoutumisen horjuminen ei ole itsestään selvää. Mutta ylipäänsä yhtään mitään ei voi pitää itsestään selvyytenä Suomessakaan, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) toppuutteli hiljattain puheita liittolaisten hylkäämisestä Verkkouutisten haastattelussa. Hänen mukaansa USA ei jätä Eurooppaa, kunhan eurooppalaiset Nato-maat ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja nostavat puolustusmenojaan.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg kertoi aikaisemmin Verkkouutisille, että Naton pelote ei ole hävinnyt, vaikka se on todennäköisesti kärsinyt kolauksen Kremlin silmissä.
Henri Vanhanen on samoilla linjoilla, mutta kehottaa varautumaan erilaisiin skenaarioihin.
– Suomessa korostetaan malttia. Mutta kyllä Suomessakin on tultu jossain määrin tilanteeseen, jossa on pakko miettiä, miten meidän pitäisi toimia, jos primääriratkaisumme – eli kansallinen puolustuskyky osana liittouman yhteistä pelotetta ja puolustusta – ei toimi niin kuin haluaisimme.
Hänen mukaansa on mietittävä, mitä se tarkoittaa Suomen painopisteiden ja päämäärien asettelulle.
– Olemme jossain määrin sellaisessa tilanteessa, jossa meidän on pyrittävä tekemään kaikkemme sen eteen, että amerikkalaiset ovat sitoutuneita Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. Samaan aikaan on myös tehtävä paljon töitä sen eteen, että meillä olisi varavaihtoehto, jos tämä ei onnistu.
– Käynnissä olevat Ukraina-neuvottelut kuvastavat aikaa, jossa melkein mitä vaan voi tapahtua.
Naton eurooppalainen pilari
Henri Vanhasen mukaan Suomi rakentaa puolustusyhteistyötä kahden- ja monenvälisesti muiden eurooppalaisten Nato-maiden kanssa. Se ei sulje pois Nato-yhteistyötä.
– Olisi viisasta pyrkiä rakentamaan turvallisuuspolitiikkamme peruskallion useasta eri osasta. Ensimmäinen on Nato ja sen pelote.
Suomi on lisännyt kansainvälistä puolustusyhteistyötä muun muassa NORDEFCO:n, Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyön sekä Iso-Britannian johtaman Joint Expeditionary Force (JEF) -yhteistyön puitteissa. Lisäksi Suomi on vahvistanut puolustusyhteistyötä Ruotsin, Norjan, Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Puolan kanssa.
Eurooppalaisten Nato- ja EU-maiden pitää investoida Vanhasen mielestä voimakkaasti puolustukseen. Hyvää kehitystä on myös tapahtunut.
– Naton eurooppalaisen pilarin rakentaminen on tärkeää.
Eurooppalainen Nato on ottanut ensiaskeleitaan Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) ja Ukrainaa tukevien maiden niin kutsutun halukkaiden koalition (Coalition of the Willing) pohjalta.
Suomessa puolustusmenot päätettiin huhtikuun alussa nostaa kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Puolustusmenot nousevat yhteensä 3,6 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.
– Ikävä kyllä taantuvissa talouksissa puolustusmenojen tason ylläpitäminen on vaikeaa. Meidän pitäisi keskustella konsensuksen aikaansaamisesta tämän ympärille useamman vaalikauden ajaksi, Vanhanen sanoo.
Hän väläyttää yhteiskuntasopimusta.
– Eli hyväksyttäisiin se, että joistain hyvinvointivaltion ulottuvuuksista saatetaan joutua karsimaan sen takia, että voimme pitää huolen levottomana aikana riittävän hyvästä pelotteesta, jotta Suomea vastaan ei koskaan kohdisteta sotatoimia.
