USA:n presidentti Donald Trumpin hallinnon kova retoriikka liittyen Nato-maiden taakanjakoon ja Euroopan kovisteluun Ukrainan tulitaukoneuvotteluissa ei ole omiaan ylläpitämään puolustusliiton pelotetta, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
– Solidaarisuus, vastavuoroisuus ja perustavaa laatua olevien normien ja sovinnaisuuksien kunnioittaminen liittolaissuhteissa puuttuu. USA on pikemminkin hakemassa hyvitystä sille, että he ovat aikaisemmin puolustaneet Eurooppaa. Ei liittolaissuhdetta voi rakentaa tällaisen ajatusmallin pohjalle. Silloin Natolta putoaa pohja pois, hän sanoo Verkkouutisille.
Yle uutisoi helmikuussa Forsbergin ulkoasianvaliokunnalle antamasta lausunnosta, jonka mukaan USA on luopunut ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Trumpin johdolla.
Lausunnon mukaan Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa, mikä lisää sodan uhkaa. Suomen puolustuksen tukena ei välttämättä olekaan koko liittokunnan sotilaallinen voima eikä USA:n ydinpelote. Lausunto herätti tuolloin kohua. Professorin tulkittiin sanoneen, että Nato on ainakin perinteisessä muodossaan mennyttä.
– Tätä on hyvä täsmentää, koska pelote ei riipu siitä, mitä me näemme nyt Natossa tapahtuvan tai käsityksestämme liittokunnan toimivuudesta. Pelote riippuu siitä, miten se nähdään Venäjällä, Forsberg toteaa.
Professori korostaa, että pelote on aina suunnattu jotakin tahoa vastaan, ja silloin asiaa pitää kysyä kyseiseltä taholta. Forsberg uskoo, että Naton pelote on kärsinyt kolauksen Kremlin silmissä.
– Minusta on hyvin vaikeaa ajatella, että Venäjällä nähtäisiin Naton olevan sama vanha liittokunta nyt, kun on toimittu USA:n presidentti Donald Trumpin kanssa.
– Voidaan kuitenkin ajatella, että pelote ei ole kokonaan hävinnyt, vaan Venäjänkin näkökulmasta siihen sisältyy epävarmuuksia. Ja jo epävarmuus itsessään on jonkinlainen pelote.
Tämä nostaa esille kysymyksen, mitä tapahtuisi, jos pelotetta aletaan testata. Forsbergin mukaan Suomi on joka tapauksessa paremmassa asemassa Naton jäsenenä kuin sen ulkopuolella olevana kumppanina.
– Vaikka Venäjällä olisi kiusaus testata pelotetta, niin meillä on Nato-maana kuitenkin mahdollisuus muodostaa muita puolustusverkostoja ja miettiä toimintatapoja.
”Turvallisuus ei voi olla kolikonheittoa”
Kovan retoriikan vuoksi jotkin tahot ovat kyseenalaistaneet USA:n sitoutumisen Euroopan puolustukseen ja Natoon. Lisäksi USA pyrkii muodostamaan pelotetta Kiinaa vastaan Tyynellämerellä. Tämä on aiheuttanut huolia siitä, että Yhdysvallat on hylkäämässä liittolaisensa Euroopassa.
Puheita liittolaisten hylkäämisestä on toisaalta myös toppuuteltu. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa, että USA ei jätä Eurooppaa, kunhan eurooppalaiset Nato-maat ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja nostavat puolustusmenojaan.
Tuomas Forsberg muistuttaa, että Suomi ja muut eurooppalaiset Nato-maat voivat rakentaa puolustusyhteistyötä kahden- ja monenvälisesti.
– Sitä tehdään koko ajan. Ne eivät sulje pois Nato-yhteistyötä, vaan ovat toisiaan täydentäviä rakenteita.
Suomi on lisännyt kansainvälistä puolustusyhteistyötä muun muassa NORDEFCO:n, Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyön sekä Iso-Britannian johtaman Joint Expeditionary Force (JEF) -yhteistyön puitteissa. Lisäksi Suomi on vahvistanut puolustusyhteistyötä Ruotsin, Norjan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.
– Ydinkysymys on se, voimmeko me rakentaa eurooppalaista Natoa puolustusliiton sisälle siten, että Naton toimintakyvystä on olemassa varmuus, vaikka USA ei haluaisi itse toimia. Se olisi paljon helpompaa kuin luoda uusia rakenteita tai vahvistaa sotilaallisesti EU:ta, koska Iso-Britannia ja Norja ovat toistaiseksi EU-instituutioiden ulkopuolella, Forsberg sanoo.
Professorin mukaan Naton toimintakyvystä on oltava tarpeeksi suuri varmuus – mieluummin 90 prosentin tasolla – jotta eurooppalaiset Nato-maat voivat toteuttaa suunnitteluaan ja varautumistaan.
– Meidän turvallisuuspolitiikkamme ei voi perustua kolikonheittoon, että katsotaan miten käy.
Tasapainoinen transatlanttinen suhde
Tuomas Forsberg katsoo eurooppalaisen Naton muodostuvan hiljalleen.
– Tietyllä tavalla siihen suuntaan ollaan menossa, ja keskusteluja käydään jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Eurooppalainen Nato on syntynyt osittain Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) ja Ukrainaa tukevien maiden niin kutsutun halukkaiden koalition (Coalition of the Willing) pohjalta.
Selkeän eurooppalaisen Nato-pilarin luominen vaatii vielä aikaa ja työtä. Forsbergin mukaan tämä voidaan toteuttaa vain, jos eurooppalaiset ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
– Näin voidaan saada aikaan tasapainoisempi transatlanttinen suhde ja pidettyä USA mukana.
Vaikka Trumpin hallinto on kiristänyt Eurooppaa, niin se on myös rohkaissut eurooppalaisia ajamaan puolustustaan voimakkaasti ylös. Hyvää kehitystä on myös tapahtunut.
– Meillä on taloudellisia resursseja riittävästi. Mutta meillä ei ole – mitä USA on tarjonnut – johtajuutta ja ydinasesuojaa. Nämä ovat isoja asioita, jotka pitää ratkaista.