”Heikkoa!” – ekonomistit tyrmistyivät tuoreista bkt-luvuista

Ekonomistin mukaan pelkästään nollakasvuun yltäminen tänä vuonna vaatii isoa parannusta.
Näkymä Rautatieaseman ja eteläisen Helsingin yli merelle. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Näkymä Rautatieaseman ja eteläisen Helsingin yli merelle. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni viime vuoden loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja jäi työpäiväkorjattuna 1,8 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.

Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen muutos edellisestä neljänneksestä tarkentui -1,1 prosenttiin ja muutos vuodentakaisesta -1,6 prosenttiin. Koko vuoden 2023 bruttokansantuote (bkt) supistui 1,0 prosenttia.

Tuoreita lukuja kommentoi viestipalvelu X:ssä Kuntatalouden pääekonomisti Timo Vesala.

– Ei tuo Suomen bkt-käyrä todellakaan hyvältä näytä. Alkuvuosi 2024 on varmasti vielä tahmea. Toivottavasti korot kääntyvät viimeistään kesällä selvään laskuun ja maailmantalouskin antaisi kaivattua vetoapua, Vesala kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että viimeiseen kahteen vuoteen juuri mikään muu ei ole kasvanut, paitsi julkinen kulutus.

– Ja nettovientikin, kun tuonti sakannut vielä vientiäkin enemmän. Q4/2023 yksityinen kulutus sentään snadisti plussalla mutta kovin on laiha lohtu.

Heikkoa kehitystä kommentoi myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Heikkoa! Suomen Q4 bkt -0,7 prosenttia q/q. Tuonti supistui vientiä enemmän. Kumpikin kertoo heikosta kysynnästä. Kulutus kasvoi, kun yksityinen pysyi ennallaan ja julkinen kasvoi. Investoinnit supistuivat, kun yksityiset vähenivät ja julkiset kasvoivat. Varastoja purettiin.

– Pelkästään nollakasvuun yltäminen tänä vuonna vaatii isoa parannusta.

Hän myös huomauttaa, että viimeisen kahden vuoden aikana bkt on supistunut viitenä neljänneksenä kahdeksasta.

– Yli puolet ajasta, Sorjonen toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomistin Jari Hännikäisen mukaan tuoreet bkt-luvut näyttävät murheelliselta kilpailijamaihin peilattuna.

– Vuoden 2007 jälkeen Suomi on kasvanut kuudella prosentilla ja Ruotsi reilulla 30 prosentilla, Hännikäinen huomauttaa.

– Heikot lukemat viime vuodelta ja viime vuoden lopulta vaikuttavat vuoden 2024 talousennusteisiin, arvioi Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen.

 

S&P Global muutti Suomen luottoluokituksen näkymät vakaasta negatiiviseksi.
Venäjältä tilatussa lipputangossa on virheitä ja kymmeniä tuhansia euroja puuttuu.
Kuluttajien luottamus heikkeni entisestään huhtikuussa.
Mainos