Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan hallituksen tulevasta puoliväliriihestä on lupa odottaa merkittäviä päätöksiä talouskasvun tukemiseksi. Marttinen sanoo Verkkouutisten haastattelussa hallituksen tarkastelevan veroratkaisuja. Hänen mukaansa on realistista, että riihestä saadaan vielä yksi tai kaksi merkittävää veropäätöstä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tällä viikolla kasvutoimiin keskittyneen hallituksen Maalisseminaarin avauspuheessaan kasvun haasteiden tarkoittavan, ettei uudistusten mittakaava voi olla vähäpätöinen. Orpo korosti kunnianhimon tarvetta ja penäsi samanlaista poliittista rohkeutta, jolla hallitus on tähän asti reivannut Suomen julkista taloutta kuntoon.
Pääministeri kuulosti valavan perustaa isoille ratkaisuille. Sellaisia on vaadittu viime aikoina tiuhaan etenkin liike-elämän puolelta.
Matias Marttisen mukaan kyse ei ole sanahelinästä. Marttinen korostaa VU:lle, että hallitus on jo nyt tehnyt historiallisen mittakaavan sopeutukset julkiseen talouteen. Yhtälön tulopuolta korjaava talouskasvu on kuitenkin antanut odottaa itseään.
– Tätä taustaa vasten on täysin perusteltua ajatella, että hallitus tekee vielä lisää toimia. Meillä on taloudesta valtavan vahva ja yhteinen tilannekuva.
Vauhtia on haettu Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-työryhmän raportista. Se sisältää 41 talouskasvua tukevaa ehdotusta. Niitä käytetään pohjana kevään puoliväliriihessä.
Marttinen vahvistaa, että veropuolen ratkaisut käydään läpi. Niitä arvioidaan hänen mukaansa kasvun, työllisyyden ja investointien näkökulmasta.
Murron työryhmä ehdotti muun muassa perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoittoverolla ja uudistusta osinkoverotukseen. Yhteisöverotukseen väläytettiin taas tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja koskevaa vähennystä.
Matias Marttisen mukaan kaikkia veroratkaisuja on nyt tarkasteltava, on sitten kyse perintö- ja lahjaverotuksesta, yhteisöverosta tai ansiotulojen verotuksesta.
– Mitään ei ole suljettu pois. Murron raportti on erittäin hyvä pohja. Sen lisäksi uskon, että hallituksella ja puolueilla on vielä halua katsoa paljon muutakin sen lisäksi.
Tarkoituksena on siis saada tästä riihestä ulos aidosti kasvuun vaikuttavia toimia?
– Kyllä se näin on. Realistista voisi olla se, ja tulisi tavoitella sitä, että hallitus kykenisi tekemään vielä yksi tai kaksi merkittävämpää uutta veropäätöstä.
– Se on minusta sellainen oikea tavoitetaso. Kuten pääministerikin on todennut, kunnianhimoa täytyy hakea.
Velaksi uusia veronkevennyksiä ei Matias Marttisen mukaan lähdettäisi tekemään.
– Me olemme nyt pyrkineet laittamaan julkista taloutta kuntoon kaksi vuotta hyvin vaikeassa taloustilanteessa ja totta kai on selvää, että finanssipolitiikan raamit asettavat ehdot sille, mitä päätöksiä voidaan tehdä.
Marttinen jatkaa, että asiaa voi kuitenkin tarkastella myös toisinpäin.
– Hallituksen täytyy käydä tarkasti läpi, voidaanko julkisen talouden sisällä tehdä tilaa taas uusille toimille. Eli löytyykö mahdollisuuksia tehdä uusia säästöpäätöksiä, joilla voitaisiin taas saada tilaa perustelluille uusille kasvutoimille, joilla voidaan taas sitten tukea meidän tulevien vuosien tilannetta, hän listaa.
Kaikki veronalennukset eivät myöskään merkitse automaattisesti suoraa ja vastaavaa lovea valtion kassaan.
– Verotuksella on aina käyttäytymisvaikutuksia. Nimenomaan kun tarkastellaan toimeliaisuutta, työntekoa ja yrittämistä ja sen verorasitusta.
Nollasummapeliä?
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen uusi puheenjohtaja Aaro Cantell vaati Verkkouutisten haastattelussa hallitukselta rohkeita uudistuksia kasvun lisäämiseksi. Cantell varoitti näkemästä kasvua lyhyen aikavälin nollasummapelinä.
– Jos pelataan nollasummapeliä, että kun tuolta menee miljardi, jostain muualta pitää ottaa se miljardi takaisin, se ei ole älyllisesti kauhean rehellistä. Jos yrityksissä ei investoida jollekin markkinoille menemiseen, niin se on joka vuosi menetetty mahdollisuus, Cantell muun muassa soimasi.
EK on arvioinut, että jos kasvuohjelma tuottaisi vuosi vuodelta yhden prosenttiyksikön nopeampaa kasvua, puhuttaisiin noin 40 prosentin kokonaisveroasteella 1,2 miljardia euroa verotuloja lisää vuodessa. Kymmenessä vuodessa kyse olisi kumulatiivisesti 66 miljardista eurosta.
– Jos muutama miljardi vuodessa pistetään siihen, että meillä on 12 miljardia tulopuolella lisää 10 vuoden päästä, niin varmaan jokainen yritysjohtaja sanoisi, että tuolla näkymällä teemme tämän, Cantell sanoi VU:lle.
Matias Marttisen mielestä elinkeinoelämässäkin olisi hyvä muistaa, millaista sopeutusta ja rakenteellisia toimia hallitus on jo tähän mennessä tehnyt. Hän muistuttaa, että hallitus kantaa vastuun koko julkisen talouden tilasta. Velkaantuminen on Suomessa sillä tasolla, että löysä finanssipolitiikka voisi jopa vaarantaa luottoluokituksen. Tämä lisäisi velan kustannuksia entisestään.
– Ajatus siitä, että hallitus voisi veroja kevennellä velaksi lainkaan piittaamatta siitä, mikä on lyhyen aikavälin vaikutus, on kerta kaikkiaan täysin mahdoton ja vastuuton.
Matias Marttinen luonnehtii Suomen olevan tässä pitkäaikaisen kehityksen vanki. Talous ei tunnetusti ole käytännössä kasvanut 17 vuoteen. Silti menoja on lisätty ja velkaantuminen on ollut kovaa.
– Suomalaisten päättäjien liikkumavara on tämän takia yksinkertaisesti pienempi kuin monissa verrokkimaissa. Tämän sanottuani, enemmän pitää silti tehdä ja uskon, että hallitus kykenee tekemään vielä lisää toimia, joilla tuetaan kasvua. Toivon kuitenkin myös vastuullisen realistista otetta.
Finanssikriisin jälkeiseen korpivaellukseen on Marttisen mukaan paljon syitä. Perimmäisenä on kuitenkin hänen mielestään ollut hidastelu rakenteellisissa uudistuksissa.
– Meillä on ollut vakavia puutteita poliittisessa päätöksenteossa. Puolueet eivät ole kyenneet yhdessä sopimaan niistä merkittävistä uudistuksista riittävän aikaisessa vaiheessa.
– Nyt näitä välttämättömiä uudistuksia on vihdoin ryhdytty tässä hallituksessa tekemään. Uskon täysin siihen linjaan, jota viemme eteenpäin.
Hallituksen toimia kovasti arvostelevaa oppositiota Marttinen kehottaa katsomaan verrokkimaita.
– Uudistukset eivät ole radikaaleja. Ne ovat täysin perusteltuja. Totta kai ottaa aikansa, kun ne täysimääräisesti vaikuttavat. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki niitä tehdä.
