Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell peräänkuuluttaa hallitukselta rohkeita toimia Suomen kasvun uudistamiseksi.
Cantellin puheissa korostuu Suomen pitkän aikavälin talouskasvun tärkeys ja yritysten saaminen janoamaan enemmän kasvua.
Vuoden alussa EK:n peräsimessä aloittanut Cantell on kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneita valmistavan Normet Groupin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2023 lähes 500 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 1500 työntekijää 30 maassa.
Cantell nostaa talouden keskeiseksi ongelmaksi sen, että isolla osalla yrityksistä kasvu ja uudistuminen eivät ole kärjessä.
– Vain 10-15 prosenttia yrityksistä ja yritysjohdosta asettavat uudistumisen ja kasvun pidemmän tähtäimen kehittämisen kärkeen. Se on aivan liian vähän. Sen seurauksena yritykset eivät uudistu niin paljon kuin niillä olisi potentiaalia, hän muistuttaa Verkkouutisten haastattelussa.
Toiseksi Cantell painottaa suomalaisten yritysten toimivan jatkuvasti osana kansainvälistä toimintaympäristöä. Kilpailulta suojattuja aloja on entistä vähemmän ja globaali kilpailu tulee joka puolelle.
– Kilpailemme siitä, mihin maahan investointeja tehdään. Pienen maan strategiana tarvitsisimme jonkin isomman muutoksen lisäämään Suomen houkuttelevuutta, hän muistuttaa.
Suuremman muutoksen tueksi EK julkaisi helmikuun alussa kasvun ReStart-paketin, jonka EK uskoo vauhdittavan Suomen talouden pitkän aikavälin kasvua.
Yhtenä merkittävänä kokonaisuutena paketissa on esillä verokannustimet. Lisäksi toimien joukossa on työvoiman saatavuuden turvaamista, sääntelyn keventämistä ja asennemuutoksen peräämistä.
– Tässä on taustalla vilpitön ajatus saada Suomi kasvuun, jotta kasvulla turvataan myös hyvinvointivaltion rahoituspohja, Cantell perustelee.
Verokannustimien käyttö on ollut merkittävä elementti monien maiden onnistuneissa uudistuksissa.
– Jos tarkastellaan maailman pieniä maita, menestyksen taustalla on lähes aina ollut erittäin vahva verokannustin, Cantell muistuttaa.
Hän viittaa esimerkiksi Sveitsissä, Singaporessa ja Irlannissa tehtyihin uudistuksiin.
Cantell muistuttaa maanosien välisen kilpailun voimistuvan. Euroopan kilpailukyky on tällä hetkellä heikossa hapessa. Samaan aikaan Yhdysvallat valmistelee Donald Trumpin johdolla erilaisia verokannustimia pärjätäkseen Aasialle kilpailussa.
– On todennäköistä, että verotus on taas tullut vahvemmin agendalle maiden ja maanosien välisessä kilpailussa. Kun muistamme, että jokaisessa menestyneessä maassa on ollut jokin verokomponentti, meidän kannattaisi hyödyntää verokannustimet ja olla tässä mieluummin edelläkävijöitä.
EK:n kasvupaketissa ehdotetaan muun muassa yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin vauhdittamaan yritysten investointeja. Nykyisin yhteisöverokanta on 20 prosenttia.
Logiikka menee kutakuinkin näin: kun yritykselle jää enemmän rahaa, se voi investoida enemmän ja siitä seuraa yritykselle myös lisää (verotettavaa) tuloskasvua. Kasvu luo myös uusia työpaikkoja, jotka tuovat lisää verotuloja valtiolle.
– Verotuksella kilpailu ei ole meistä kiinni, sillä olemme joka tapauksessa jo kilpailussa mukana. Yritykset kilpailuttavat ja vertaavat investointeja tehdessään potentiaalisia kohteita, ja verotus on yksi tekijä, joka ohjaa esimerkiksi tehtaan tai logistiikkakeskuksen investointipäätöksen taustalla, Cantell muistuttaa.
Perintö- ja lahjaveron poistaminen kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi on myös EK:n listalla. Tätä ehdottaa myös perjantaina julkaistu Risto Murron kasvutyöryhmän loppuraportti.
– Yrittäjänä näen perintöveron isona jarruna. Yrityksen siirtyminen uudelle omistajapolvelle tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia yrityksen arvosta pitää maksaa verona, ja se otetaan yrityksestä palkkana tai osinkona. Osingosta kolmannes menee verotukseen. Tämä tarkoittaa, että vähintään 30 prosenttia yrityksen arvosta pitää ottaa ulos, jotta voi maksaa 20 prosenttia perintöveroa, Cantell antaa havainnollisen esimerkin.
– Se on iso summa ja tämä on pois yrityksen investoinneista ja kehittämisestä. 30 prosentin arvon ottaminen ulos yrityksestä on usein vähintään kymmenen vuoden projekti. Jos kymmenen vuotta mennään säästöliekillä omistuksen vaihtuessa, opetamme uuden sukupolven varovaisuuteen, hän jatkaa.
EK esittää myös ansiotuloverotuksen ylimpien marginaalien keventämistä työntekoon kannustamiseksi. Tämän osalta viimeisin tutkimustieto tukee sitä, että ylimpien marginaaliverojen laskeminen lisää työn tarjontaa ja sen itserahoitusaste on korkea eli uudistus maksaisi itsensä takaisin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on viime vuosina laskettu ylimpiä marginaaliveroja.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Juha Majanen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen taloudella ei ole varaa tuntuviin veronkevennyksiin.
Cantellin mukaan on riskialtista, että kasvua tarkastellaan vain lyhyen aikavälin nollasummapelinä.
– Jos pelataan nollasummapeliä, että kun tuolta menee miljardi, jostain muualta pitää ottaa se miljardi takaisin, se ei ole älyllisesti kauhean rehellistä. Jos yrityksissä ei investoida jollekin markkinoille menemiseen, niin se on joka vuosi menetetty mahdollisuus, Cantell aloittaa.
– Muistetaan, että meillä ei ole ollut käytännössä talouskasvua 17 vuoteen. Voi kysyä, onko meillä varaa olla tekemättä näitä asioita, koska tekemättä jättäminen ei näytä johtavan lopputulokseen.
EK arvioi, että kasvuohjelmalla Suomen bruttokansantuotteen kasvu olisi vuosi vuodelta yhden prosenttiyksikön verran nopeampaa, joten se tuottaisi noin 40 prosentin kokonaisveroasteella verotuloja vuodessa 1,2 miljardia euroa. Kymmenessä vuodessa tämä tarkoittaisi kumulatiivisesti 66 miljardia euroa.
– Jos muutama miljardi vuodessa pistetään siihen, että meillä on 12 miljardia tulopuolella lisää 10 vuoden päästä, niin varmaan jokainen yritysjohtaja sanoisi, että tuolla näkymällä teemme tämän, Cantell muistuttaa.
– Sitten pitää miettiä, miten tämä rahoitetaan ja jaksotetaan. Mutta ei puhettakaan, että tällainen jätettäisiin tekemättä varsinkin tilanteessa, jossa firmalla menee todella huonosti, Cantell havainnollistaa.
Cantell muistuttaa, että on kaikkien etu, että yritämme maksimoida verotulomme.
– Jos leikkaamme yritysten kasvua, niin itse asiassa leikkaamme tulopohjaa, jolla hyvinvointia ylläpidetään.
EK:n mielestä myös sääntelyä on kevennettävä investointien edistämiseksi. Cantell painottaa luvitusprosessien sujuvoittamista.
– Esimerkiksi jos tehdasinvestointia kaavailevalla yrityksellä kestää vuosia saada luvituspäätös, se on aivan liian pitkä aika. Suomi karsiutuu siinä vaiheessa varmasti ulos potentiaalisena investointikohteena.
Cantell korostaa, että ympäristökriteerien kuuluu sinänsä ollakin tiukat, mutta niiden tulee olla samalla myös selkeät ja läpinäkyvät. Prosessien tulee olla myös nopeita.
– Mitä jos laitettaisiin kunnianhimoisesti tavoite, että olemme Euroopan nopein, selkein ja houkuttelevin maa luvituksessa, hän ehdottaa.
Cantell perää yrityksiltä asennemuutosta.
– Yritysten pitäisi aktiivisemmin etsiä kasvun mahdollisuuksia ja pitäisi olla mahdollisuuksia mennä maailmalle. Omistajien ja yritysten hallitusten pitäisi herätä miettimään, yritämmekö oikeasti maksimaalisesti hyödyntää kaiken potentiaalin, mitä yrityksellä ja sen osaamisella voisi tehdä. Kannustan vielä enemmän hakemaan kasvua.
Hän nostaa esiin myös edelleen Suomea vaivaavan epäonnistumisten välttämisen kulttuurin.
– Jos jokin hanke, yritysosto tai laajentuminen on epävarmaa, niin se jätetään mieluummin tekemättä, koska se voi mennä pieleen, Cantell pohjustaa.
– Omassa yrityksessäni olen kääntänyt tämän toisin päin: jos ei ole hyvää syytä olla tekemättä, niin se pitää tehdä. Siihen liittyy, että pitää hyväksyä, että osa hankkeista ei toteudu oletusten mukaisesti tai epäonnistuu. Oma kokemukseni on, että yleensä se johtaa polulle, joka innostaa, josta opitaan ja kehitytään, hän havainnollistaa.
Cantell ei näe, että suomalaisyritykset lähtisivät kovin nopeasti palaamaan ja investoimaan Venäjän markkinoille, mikäli Ukrainaan syntyisi rauhansopimus.
– En näe sitä kovin realistisena, että lähivuosina se palautuisi. Luulen, että suomalaisilla yrityksillä on aika vahva moraali sitä vastaan, että Venäjälle paluuta valmisteltaisiin. On tärkeää, että toimimme arvojemme mukaisesti.
Entä, millaisia terveisiä EK:n tuore puheenjohtaja lähettää hallituksen huhtikuun kasvuriiheen?
– Tehkää rohkeita päätöksiä. Tehkää päätöksiä pidemmälle aikajänteelle. Älkää sortuko yhden vuoden nollasummapeliin, koska kasvu edellyttää uskoa tulevaisuuteen, mutta sen vaikutus pitkällä aikavälillä on kymmenen kertaa suurempi. Katsokaa Suomen etua pitkäjänteisesti, hän kiteyttää.