Helsingin entinen pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ihmettelee Aalto-yliopiston professori Panu Savolaisen kommentteja Helsingin Kruunusilloista käytävässä keskustelussa. Helsingin Sanomien haastattelussa Savolainen sanoi pitävänsä turhana siltojen kaltaisten infrastruktuurihankeiden tarkastelemista taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Kruunusillat ovat professorin mukaan ”maamerkki”, eivät pelkkä väylä.
Kolmas ja viimeinen Kruunusilloista on huhtikuussa avattu Laajasalon ja Korkeasaaren yhdistävä Kruunuvuorensilta. Noin 1200 metriä pitkä silta on Suomen pisin.
Ekonomisti ja ex-pormestari Vartiainen ei allekirjoita professori Savolaisen ajattelutapaa.
– Totta puhuen olen hieman huolissani, jos arkkitehtien koulutuksessa Aalto-yliopistossa opetetaan, että hankkeiden taloudellisen kannattavuuden aspekteja ei tarvitse tarkastella, koska Suomi on laaja maa. Toivon, että tällainen älyvapaus ei edusta opetuksen päälinjaa, Vartiainen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä lauantaina.
Juhana Vartiainen toimi Helsingin pormestarina vuosina 2021-2025.
Keskustelu siltahankkeen kannattavuudesta leimahti alunperin tiistaina, Helsingin kaupunginvaltuuston kuopattua Laajasalon Stansvikinkalliolta viimeisen asuinrakennussuunnitelman. Kokoomus jäi asiassa vähemmistöön. Valtuustopäätös kirvoitti tiukkaa kriitikkiä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajulalta.
– Kun kaupunginvaltuusto päätti Kruunusiltojen rakentamisesta elokuussa 2016, investoinnin talousyhtälö perustui konkreettisiin oletuksiin. Kaupungin hankearvioinnin mukaan Laajasalon täydennysrakentaminen loisi kodin noin 10 000 uudelle asukkaalle. Dokumentissa todetaan suoraan: täydennysrakentaminen perustuu raitiotieyhteyteen, Pajula kirjoitti Helsingin Sanomissa perjantaina.
– Tästä suunnitelmasta on leikattu yli 2 000 asukasta. Kaupungin virkakunnan laskelmien mukaan menetetyt tonttitulot ovat arviolta noin sata miljoonaa euroa, lähes kolmasosa koko sillan rakentamisen kustannuksista.
Silta rakennettiin mahdollistamaan Laajasaloon uusi kasvu, Pajula kirjoittaa, mutta suunnitellusta kasvusta on leikattu yli 20 prosenttia. Professori Savolaisen ajatus siitä, että julkisilla varoilla toteutettavia satojen miljoonien hankkeiden taloudellista kannattavuutta ei arvioitaisi, on kokoomuspoliitikon mielestä ”täysin kestämätön”.
– Savolainen myöntää lopulta itse: asianmukaiset selvitykset olisi pitänyt tehdä jo alun perin kaavoitusvaiheessa. Juuri tätä olen korostanut. Kruunusiltojen kokemuksesta pitää ottaa opiksi: ennen seuraavaa suurta raideliikenneinvestointia on käytävä rehellinen keskustelu siitä, ollaanko valmiita rakentamaan sitä, mitä investoinnin taloudellinen kestävyys edellyttää, Pajula päättää.
LUE MYÖS:
”Vain demarille 100 miljoonaa euroa on pieni raha” – siltakiista leimahti Helsingissä