Verkkouutiset

Velkavuori kasvaa edelleen ensi vuoden budjetissa 146 miljardiin euroon. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Hallitus ottaa uutta velkaa 8,1 miljardia euroa

Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2023 sanotaan vastaavan Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan noin 80,5 miljardia euroa, mikä on noin 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Menojen kasvua selittää hallituksen mukaan ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka siirtää menoja kunnilta valtion budjettiin. Sen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla vuodessa.

Vuosien 2022 ja 2023 vertailussa on kuitenkin valtiovarainministeriön mukaan huomioitava se, että noin 1,9 miljardia euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022.

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden noin yhdellä miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä.

Vuoden 2023 menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät ensi vuonna muun muassa siksi, että koronaviruspandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset päättyvät.

– Venäjän hyökkäyssodan laajat taloudelliset vaikutukset, kuten panostukset maanpuolustukseen sekä huoltovarmuuteen sekä voimakkaan inflaation vaikutusten lievittämiseen liittyvät väliaikaiset toimenpiteet vaikuttavat valtion tuloihin ja menoihin merkittävällä tavalla vuonna 2023, hallitus sanoo.

Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa jo noin 146 miljardiin euroon.

Valtiovarainministeriö toteaa, että vahva talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt julkisen talouden alijäämää, jota koronapandemia väliaikaisesti syvensi.

– Ensi vuonna alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun talouskasvun hidastuessa. Myös tulevina vuosina julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.

Julkisen velan suhde BKT:hen alenee vuosina 2021 ja 2022, mutta velkasuhde kääntyy nousevalle uralle valtiovarainministeriön arvion mukaan lähitulevaisuudessa.

– Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen välisen rakenteellisen epätasapainon vuoksi julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje, tunnustaa ministeriö.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että ensi vuonna bruttokansantuotteen kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut.

– Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoiman kehitys riippuu inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle, mutta yritysten luottamus on kehittynyt vakaammin. Luottamus tulevaisuuteen palautunee vähitellen, ministeriö arvelee.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)