SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti viikonloppuna Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen pitäisi ottaa oppia Espanjan talouspolitiikasta.
– Espanjalla menee kieltämättä monessa mielessä hyvin. Korkeaa työttömyyttä on saatu alas, tavallisten ihmisten ostovoimaa on kohennettu ja satsauksilla vihreän siirtymän hankkeisiin on saatu aikaan positiivinen kierre, Lindtman totesi haastattelussa.
Miten Espanjan talous on viime vuosina kehittynyt, ja mihin kasvu on perustunut?
Espanjan talouskehitys on ollut viime vuosina kaksijakoinen: maa on onnistunut nousemaan euroalueen kasvun kärkeen ja hyötymään maahanmuutosta sekä energiamurroksesta. Toisaalta talouden rakenteelliset heikkoudet ja poliittinen epävakaus uhkaavat hidastaa kehitystä.
Espanjan talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi nopeampaa kuin muissa suurissa euromaissa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Espanja oli viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin maailman nopeimmin kasvanut suuri kehittynyt talous.
Jättituet EU:sta
Maan BKT on kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhtia, kun koko euroalueella kasvu on jäänyt hieman yli prosenttiin. Kotimainen kysyntä on kompensoinut vaisua vientiä. IMF:n ennusteen mukaan kasvu hidastuu tänä vuonna 2,1 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.
Espanjan BKT henkeä kohden kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia, mikä oli kaksinkertainen euroalueen henkeä kohden laskettuun kasvuun verrattuna. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren kuitenkin huomautti viestipalvelu X:ssä, että Suomen BKT per asukas on edelleen 47 prosenttia korkeampi kuin Espanjassa.
Espanja on hyötynyt myös EU:sta saadusta jättimäisestä elpymisrahoituksesta. Maalle on varattu NextGenerationEU -rahoitusvälineen kautta peräti 163 miljardia euroa. Summa sisältää sekä suorat tuet että lainat. Varoja on ohjattu muun muassa infrastruktuuriin ja talouden modernisointiin.
Työttömyys puolitettu
Espanjassa on edelleen korkea työttömyys, joka on kuitenkin kymmenessä vuodessa saatu selvästi alas. Työttömyysaste laski vuoden 2025 lopussa 9,9 prosenttiin, kun vuoden 2013 huippulukemissa se oli 27 prosenttia. Maan nuorisotyöttömyys on edelleen yksi EU:n korkeimmista: 23 prosenttia.
Espanjan talous ajautui viime vuosikymmenen alkupuolella pahoihin ongelmiin, kun kiinteistökuplan puhkeaminen ajoi maan velkakriisiin.
Financial Timesin mukaan työllisten määrä on noussut ennätykselliseen 22,4 miljoonaan, ja viime vuonna syntyi noin 600 000 uutta työpaikkaa, valtaosin yksityiselle sektorille.
Talouskasvun tekijät
Espanjan talouskasvun taustalla on asiantuntijoiden mukaan useita tekijöitä. Turismi on elpynyt nopeasti koronapandemian jälkeen, mutta talous ei nojaa enää pelkästään matkailuun. Espanja on onnistunut monipuolistamaan tuotantorakennettaan erityisesti rahoitus- ja asiantuntijapalveluihin.
Kahdeksan vuotta vallassa olleen sosialistipääministeri Pedro Sanchezin hallituksen vuonna 2022 tekemät työmarkkinauudistukset siirsivät määräaikaisia työntekijöitä vakituisiin työsuhteisiin, mikä lisäsi yksityistä kulutusta.
FT:n mukaan uusiutuva energia on lisäksi noussut keskeiseen rooliin: tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen on laskenut sähkön hintaa ja parantanut kilpailukykyä, mikä on houkutellut ulkomaisia investointeja.
Maahanmuutto lisääntynyt
Keskeinen kasvun mahdollistaja on ollut maahanmuutto. Espanja on pitänyt kiinni muita EU-maita avoimemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Vuoden 2016 jälkeen nettomaahanmuutto on ollut yli kaksi miljoonaa ihmistä. Valtaosa tulijoista on työikäisiä, mikä on kasvattanut työvoimaa, helpottanut osaajapulaa ja lisännyt kulutusta.
Espanja on saanut alennettua viime vuosina selvästi julkista velkaansa. Kun vuonna 2020 maan julkinen velka suhteessa BKT:hen oli 119,3 prosenttia, oli se vuonna 2024 101,6 prosenttia, kertovat Eurostatin tilastot.
Vertailun vuoksi valtiovarainministeriö arvioi Suomen julkisen velkasuhteen kohoavan tänä vuonna 92 prosenttiin.
Espanjan keskeinen haaste on heikko tuottavuus. Taustalla ovat muun muassa alhaiset yritysinvestoinnit sekä koulutusjärjestelmän ongelmat. Espanjan koulut menestyvät heikosti eurooppalaisessa vertailussa, eivätkä yliopistot tuota riittävästi työmarkkinoiden tarvitsemaa osaamista. Monet maahanmuuttajat työskentelevät matalan tuottavuuden aloilla, kuten palveluissa ja rakentamisessa.
Poliittinen kahtiajako
Espanjan politiikkaa vaivaa myös vahva kahtiajako: pääministeri Sanchezin vähemmistöhallitus ei ole onnistunut hyväksymään valtion budjettia vuoden 2023 jälkeen, ja poliittinen keskustelu on kärjistynyt.
Rakenteellisia uudistuksia on myös jäänyt tekemättä. Byrokratia vaikeuttaa yritystoimintaa, ja asiantuntijoiden mukaan Espanja ei ole onnistunut hyödyntämään täysimääräisesti EU:n elpymisrahoitusta. Samalla väestön nopea ikääntyminen lisää pitkän aikavälin paineita julkiselle taloudelle.
Asumisen korkea hinta on noussut erityisesti nuorten keskeiseksi ongelmaksi. Asuntopula on nostanut vuokria ja asuntojen hintoja selvästi palkkakehitystä nopeammin, mikä vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja pahentaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia.