Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen lakiesitys 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden kohentamisesta hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun lopulla.
Muun muassa Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kiinnitti huomiota siihen, että esitysluonnoksessa kaikki yli 55-vuotiaat suomalaiset määriteltiin ikääntyneiksi. Lakiesityksessä keskityttiin erityisesti yli 55-vuotiaiden työntekijöiden irtisanomistilanteisiin.
Minea Pyykösen mukaan ikäryhmän työllisyystoimien painopisteen tulisi olla irtisanomisen sijaan palkkauksen kannustimissa. Näitä olisivat esimerkiksi palkkatuen byrokratian merkittävä keventäminen.
– Meillä, yli viisikymppisillä, on usein pitkä kokemus työelämästä, vuosien varrella kerrytettyä arvokasta osaamista ja työelämän viisautta, jota ei kannattaisi ylenkatsoa, Pyykönen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Hän sanoi esitysluonnoksen lausunnossa, että yli 55-vuotiaiden nimittäminen työelämän ikääntyneiksi on haitallisen asenteellinen ilmaus.
– Annoin risuja myös siitä, että esitysluonnoksessa puhuttiin usein yli 55-vuotiaista samassa yhteydessä osatyökykyisten kanssa, mikä luo virheellisen mielikuvan, että korkeampi ikä olisi automaattisesti myös puute työkyvyssä, Pyykönen toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen perusteella 55—64-vuotiaita työttömiä oli noin 65 400 vuoden 2019 lopussa ja noin 85 600 vuoden 2020 lopussa. Tilastokeskuksen ilmoittama luku on pienempi, sillä osa ikäryhmästä on luopunut aktiivisesta työnhausta.
Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteet ovat Suomessa selvästi pohjoismaisia verrokkimaita alempana. Eroa selittää muun muassa matalampi osa-aikaisen työn osuus.
– Ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelleen työryhmän yksimielinen kanta oli, että ikääntyneiden työvoimapotentiaalin parempi hyödyntäminen on mahdollista ja ikääntyneiden työllisyyskehitystä on tärkeää parantaa eri toimenpiteillä, hallituksen esityksessä todettiin.
