Verkkouutiset

Vanhaa luonnonmetsää Tuusulassa 23. syyskuuta 2023. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Hallituksen kevättodistukseen kasipuoli metsätalouden edistämisessä

BLOGI

Suomessa metsien kasvu on kääntynyt pitkän nousukauden jälkeen hienoiseen laskuun, kirjoittaa metsäjohtaja.
Picture of Karoliina Niemi
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Petteri Orpon hallituksen ohjelma on ollut Suomen poliittisen päätöksenteon ohjenuorana nyt vajaan vuoden ajan. Julkinen keskustelu on keskittynyt soteen ja työmarkkinoihin hiilinieluja ja metsien suojelua unohtamatta. Teknisistä hiilinieluistakin on puhuttu, eli hiilidioksidin talteenotosta sellutehtaan piipun päästä. Aika vähän on puhuttu siitä, mitä hallitusohjelmassa kirjataan metsätalouden merkityksestä hyvinvoinnin luojana ja sen edistämisestä.

Hallitusohjelman mukaan uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Tarvitsemme sekä uusia että perinteisiä, lyhyt- ja pitkäikäisiä puupohjaisia tuotteita. Uusien tuotteiden lisäksi olemassa olevista tuotteista tehdään ominaisuuksiltaan parempia ja valmistusprosesseja optimoidaan. Erilaisia tuotteita tarvitaan meidän jokaisen arjessa joka päivä, ja samalla useat niistä korvaavat uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman karmean hyökkäyssodan seurauksena puun tuonti Venäjältä loppui. Pääosa Venäjän puusta on korvattu suomalaisilta metsänomistajilta ostetulla puulla, ja tällä hetkellä metsäteollisuuden hankkiman puun kotimaisuusaste on noin 95 prosenttia. Globaalit markkinat eivät viime vuonna kukoistaneet. Siitä huolimatta kantorahatuloja maksettiin Suomessa 3,1 miljardia euroa, josta 2,6 miljardia euroa yksityismetsänomistajille. Se loi taloudellista turvaa ja hyvinvointia moneen kotiin ympäri Suomen.

Kotimaisen puuraaka-aineen häiriöttömän saatavuuden taustalla ovat terveet, hyvin kasvavat metsät. Elinvoiman ja hyvän kasvun takana on puolestaan aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito, johon hallitusohjelma kannustaa. Meillä on kuitenkin viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikonhoitotöitä rästissä noin 620 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 800 000 hehtaaria. Se on luokattoman paljon maassa, jossa metsänhoidon merkitys ja viimeisimmät niksit tiedetään tarkasti. Valtion rahoitustakin on ollut tarjolla taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon, mutta niin sitä vain on useina vuosina jäänyt rutkasti käyttämättä. Onkin aivan ymmärrettävää, että hallitus leikkaa rahoitusta osana julkisen talouden tasapainotusta.

Suomessa metsien kasvu on kääntynyt pitkän nousukauden jälkeen hienoiseen laskuun. Siksi on tärkeää, että Luonnonvarakeskuksessa on nyt käynnissä niin sanottu MEKA2.0 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia lisätä metsien kasvua. Hanke päättyy kuluvan vuoden syyskuussa, minkä jälkeen toimia tulee viedä ripeästi käytäntöön. Onhan hallitusohjelmassa selkeä kirjaus metsänhoitorästien hoito ja -lannoituskampanjoista.

Hallitusohjelmassa luvataan myös tarkastella kuolinpesiä koskevaa lainsäädäntöä, kuten pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi. Selvittämättömiä kuolinpesiä on tällä hetkellä noin 25 000. Samaan aikaan yksityismetsänomistajien ikäjakauma jatkaa kallistumistaan kohti 60–80 ikävuotta. Sukupolvenvaihdosten aika olisi ilmeinen, mutta kuolinpesien määrä sen kuin jatkaa kasvuaan. Tutkimusten mukaan kuolinpesät ovat muita metsänomistajaryhmiä passiivisempia, mikä johtuu usein siitä, että metsiä koskevat toimenpiteet edellyttävät kaikkien pesän osakkaiden yhteistä päätöstä. Sähköisen osakasrekisterin perustaminen ja selvennyslainhuudosta säätäminen tulisi olla nyt hallituksen prioriteettilistalla, ei säästölistalla.

Hallitus lupaa myös panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-vaikuttamisessa toimeen onkin tartuttu vahvalla otteella. Huhtikuussa Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Slovenian johdolla laadittuun julkilausumaan kestävän biotalouden sisällyttämisestä tulevan EU-komission työohjelman ytimeen allekirjoitti lopulta 16 jäsenvaltiota. EU:n kilpailukyky ja kriittisten riippuvuuksien vähentäminen ovat vahvoja ajureita ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla. Suomen kannattaa ottaa nyt kuskin paikka, jotta kirjaukset kantavat myös EU:n tulevissa lainsäädäntöhankkeissa.

Hallitusohjelman sanoin: Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Nyt ollaan päästy kasipuoleen, ainekset kiitettävään ovat olemassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)