Vain 25 prosenttia taloustieteilijöistä antaa tukensa valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittiselle linjalle. Ekonomisteista 39 prosenttia katsoo, ettei finanssipoliittinen linja ole tilanteeseen sopiva. 35 prosenttia ei osaa sanoa tai on vailla mielipidettä.
Kommenteissa moni ekonomisti arvioi budjetin tässä tilanteessa liian elvyttäväksi. Epävarmuutta ekonomistien näkemyksiin tuo toisaalta koronapandemian jatkuminen.
– Suhteessa syksyn tilanteeseen ja talousennusteisiin finanssipolitiikan linja vaikutti liian löysältä. Erityisesti huomio koskee valtiontalouden kehysmenettelyä ja hallituksen päätöstä nostaa kehystä edelleen vuosille 2022 ja 2023. Toisaalta vuoden 2021 loppua kohti koronapandemian aiheuttama epävarmuus on kasvanut uudelleen, kirjoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja ja Ekonomistipaneelin raadin jäsen Essi Eerola.
Vain 17 prosenttia Ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti. Eri mieltä on 36 prosenttia ja kannastaan epävarmoja vielä enemmän, 39 prosenttia.
Kriisin alkuvaiheen kehittämisavustukset kohdentuivat kehnosti, mutta koronatukien osumatarkkuus parani kustannustuen käyttöönoton myötä, toteavat ekonomistit kommenteissaan.
Koronakriisin pitkittyessä tukien kohdentamista olisi pitänyt kyetä parantamaan, lisää moni.
Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat.
