Yhä itsevaltaisemmin maataan hallitsemaan pyrkivä presidentti Rodrigo Duterte ilmoitti joulukuussa kieltävänsä kahden Yhdysvaltain senaattorin pääsyn maahan.
Duterte ilmoitti myös, että Filippiineillä vierailevat amerikkalaiset eivät enää saa automaattisesti 30 päivän viisumia, vaan että heidän tulee hakea sitä ennen matkaa. Vuonna 2019 Filippiineillä on vieraillut yli 800[nbsp]000 yhdysvaltalaista ja heidän osuutensa kaikista turisteista on ollut yli kymmenen prosenttia.
Yhteisestä miehitysmenneisyydestä johtuen miljoonilla filippiiniläisillä on sukulaisina Yhdysvaltain kansalaisia.
Riita sai alkunsa Filippiinien ehkä näkyvimmän oppositiopoliitikon Leila de Liman tuomitsemisesta vankeuteen tekaistujen huumesyytteiden nojalla.
Senaattorina toiminut De Lima on istunut vankeudessa vuodesta 2017 lähtien. Presidentti Duterten kanssa hän oli riidoissa jo ennen Duterten vuonna 2016 alkanutta presidenttikautta, kun juristina toiminut de Lima syytti tuolloin kuvernöörin virkaa hoitanutta Ditertea korruptiosta.
Uusi presidentti aloitti maassaan tuhansia kuolonuhreja vaatineen huumeiden vastaisen sodan, jossa poliiseille kerrotaan maksetun ylimääräistä jokaisesta ruumiista. Senaattori de Lima on syyttänyt Dutertea mielivaltaisista tapoista ja murhista, joissa syyttömien epäiltyjen lisäksi on tapettu myös ihmisoikeuksien puolustajia.
Vastauksena de Liman arvosteluun Duterte järjesti televisioidun oikeudenkäynnin, jossa vankilaan joutunutta de Limaa syytettiin huumerikoksista.
Yhdysvalloissa senaatti hyväksyi maahantulokiellon saaneiden Illinoisin Dick Durbinin ja Vermontin Patrick Leahyn esityksen, jonka mukaan Leila de Liman tuomioon vaikuttaneilta Filippiinien virkamiehiltä ja poliitikoilta kielletään Yhdysvaltoihin pääsy ja mahdollistetaan heidän siellä olevien varojensa jäädyttäminen.
Esitys liittyi vuoden 2020 budjettiin, jonka presidentti Donald Trump on allekirjoittanut. Trumpia ja Dutertea on näihin päiviin asti pidetty hyvinä ystävinä, mutta nyt Duterte on hylännyt myös Trumpin hänelle lähettämän vierailukutsun.
Yhdysvaltain hallinnon tarkoituksena on julkistaa lista vierailukieltoon joutuvista filippiiniläisistä. Leila de Lima on kiittänyt Yhdysvaltoja tuesta ja nimennyt vankilasta käsin presidentti Duterten syylliseksi numero yksi.
Muita de Liman nimeämiä ovat muun muassa Duterten puhemies Salvador Panelo, aiempi parlamentin puhemies Pantaleon Alvarez, entinen oikeusministeri Vitaliano Aguirre ja yleisen syyttäjän toimiston päällikkö Persida Acosta. Listalla on myös de Liman vastaista tutkintaa ja todistajien kuulemista johtaneen komitean puheenjohtaja Reynaldo Umali.
Rodrigo Duterten uusista päätöksistä julkisuuteen kertonut puhemies Panelo sanoi presidentin päätöksiä tehdessään ”olleen hyvin vakaa ja rauhallinen” ja toimineen niin kuin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion päämiehen tulee toimia.
Panelon mukaan Duterten päätökset ”eivät ole uhkauksia vaan muistutuksia siitä, ettei Filippiinit enää ole Yhdysvaltain siirtomaa”.
Filippiinit on saanut nimensä maan vuonna 1565 valloittaneen Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan. Yhdysvallat tuki filippiiniläisiä taisteluissa Espanjan valtaa vastaan, mutta yli 300-vuotisen espanjalaiskauden päätyttyä se otti Filippiinit hallintaansa vuoteen 1946 asti.
Filippiinien vallankumous ja itsenäisyystaistelu alkoi vuonna 1896. Filippiinit julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 12. kesäkuuta 1898. Samoihin aikoihin Espanja ja Yhdysvallat kävivät sotaa Kuuban hallinnasta.
Pariisin rauhansopimuksen mukaan Espanja sai 20[nbsp]000[nbsp]000 dollaria Filippiinien siirtymisestä Yhdysvaltain omistukseen Yhdysvallat ei hyväksynyt itsenäistä Filippiinien tasavaltaa. Yhdysvallat aloitti sodan Filippiinejä vastaan helmikuussa 1899. Sota loppui virallisesti 1901, mutta taisteluja käytiin vielä 1913. Filippiinit kärsi sodassa suurta tuhoa, ja kun viimeiset filippiiniläiset oli lyöty, kuolleita oli 600[nbsp]000.
Vuonna 1916 Yhdysvallat lupasi Filippiinien saavan itsehallinnon. Vuonna 1934 alkoi itsehallinnon aikakausi, jonka oli tarkoituksena valmistella vuoteen 1944 suunniteltua itsenäistymistä. Toinen maailmansota sotki suunnitelmat. Japani miehitti Filippiinit, mutta USA otti sen takaisin vuonna 1945.
