Sodan viime viikkojen aikana Ukraina on pystynyt valtaamaan Venäjän miehittämiä alueita takaisin. Siltaräjähdys Krimillä on myös suuri takaisku Venäjälle.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin työelämäprofessori, eversti evp. Martti J. Kari sanoo Ilta-Sanomille, että Ukrainan joukot voivat edetä edelleen ja voivat puhdistaa Dnerp-joen Hersonin puoleisen rannan ensi kuun loppuun mennessä.
Joki saatetaan jopa ylittää. Sota voisi jatkua jopa ensi kesään asti.
– En usko, että Ukraina enää suostuu konfliktin jäätymiseen, eli rintamien vakiintumiseen, vaan se jatkaa sotaa Venäjän poistumiseen asti, Kari toteaa.
Karin mukaan teoriassa Venäjä voisi voittaa sodan, mutta vain jos se saa jostain lisää voimaa ja länsi lopettaa Ukrainan tukemisen.
– Esimerkiksi Valko-Venäjän liittyminen sotaan 130 000 sotilaansa ja reservinsä voimalla voisi ratkaista sodan, kun se voisi katkoa huoltolinjoja ja asekuljetuksia Ukrainassa. Todennäköisesti [Vladimir] Putin yrittää saada [Aljaksandr] Lukashenkoa mukaan, ja tämä puolestaan pohtii lähteäkö viimeiseen uhkapeliin.
Viimeisten tietojen mukaan tuki Valko-Venäjällä sotaan osallistumiseen on kuitenkin heikkoa niin poliittisen johdon kuin kansalaisten keskuudessa. Ukrainankin voitto on mahdollinen, joskin se riippuu siitä miten Ukraina aikoo voiton määritellä.
– [Volodymyr] Zelenskyin esikunta on voinut laatia jonkinlaisen minimitavoitteen, jota ei kerrota julkisuuteen, vaan puhutaan vain että koko Ukraina puhdistetaan aggressoreista. Kun Ukraina saavuttaa jonkin minimitavoitteensa, he suostuvat rauhaan ja ovat silloin voittaneet tämän sodan, Kari kommentoi.
Mahdollisten rauhanneuvottelujen asetelma on Karin mukaan ristiriitainen. Venäjä vaatisi Ukrainalta puolueettomuutta, mutta Ukraina oli puolueeton jo ennen sotaa. Luottamuksen saaminen osapuolten välille olisi mahdotonta.
– Ukrainalla tulee olemaan vahvat puolustusvoimat sodan jälkeen, sanoo Venäjä mitä tahansa. Ukrainalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa ihan kuin Suomellakin. Nämä ovat rauhansopimuksen ensimmäisiä kulmakiviä. Samoin Ukrainalla on vapaus valita talouspoliittinen suuntansa eli esimerkiksi EU-jäsenyys, Kari sanoo.