Mepit kehottavat EU-maita käyttämään kaksi prosenttia BKT:stä puolustusmenoihin, perustamaan monikansallisia joukkoja ja EU:n operatiivisen päämajan yhteisten operaatioiden suunnittelua ja johtamista varten, sekä mahdollistamaan EU:n toimintakyvyn tapauksissa, joissa Nato ei halua toimia.
– Unionillamme ei ole välineitä vastata suuriin turvallisuushaasteisiin. Lähes 30 vuoden ajan suurin osa EU-maista on leikannut puolustusmäärärahojaan. Tämä on johtanut pienempiin puolustusvoimiin. Yhteistyö EU-maiden välillä on satunnaista ja Eurooppa luottaa edelleen voimakkaasti Naton valmiuteen ja Yhdysvaltojen solidaarisuuteen, sanoi mietinnön esittelijä, virolainen liberaaliryhmään kuuluva Urmas Paet täysistuntokeskustelussa.
Paet korosti nyt olevan oikea aika viedä eteenpäin yhteistä puolustuspolitiikkaa.
Viime vuosina turvallisuustilanne Euroopassa ja sen ympärillä on heikentynyt huomattavasti esimerkiksi terrorismin, hybridi- ja kyberuhkien ja energiatilanteen epävarmuuden myötä. Tämä on aiheuttanut haasteita, joita yksikään maa ei kykene kohtaamaan yksin, todetaan EU-parlamentin tiistaina hyväksymässä päätöslauselmassa.
– Yhteisvastuu ja häiriönsietokyky edellyttävät, että EU esiintyy ja toimii yhtenä rintamana, päätöslauselmassa todetaan.
Yhteistyötä ja huoltomateriaalin yhteiskäyttöä
Europarlamentti haluaa unionin vastaavan nopeammin ja määrätietoisemmin todellisiin uhkiin, mikä edellyttää eurooppalaisilta armeijoilta tiiviimpää yhteistyötä.
Päällekkäisyydet, ylikapasiteetti ja puolustushankintojen esteet aiheuttavat arviolta 26,4 miljardin euron vuotuiset kustannukset, päätöslauselmassa todetaan.
Parlamentti kannustaa EU-maita etsimään uusia keinoja yhteisille puolustushankinnoille ja tarkastelemaan esimerkiksi kuljetusajoneuvojen ja -lentokoneiden sekä ”muun huoltomateriaalin kaltaisen ei-tappavan materiaalin” yhteiskäyttöä.
Mepit esittävät, että käyttöön voitaisiin ottaa ”Euroopan puolustuksen ohjausjakso, jonka aikana jäsenvaltiot kuulisivat toisiaan suunnittelusykleistä ja hankintasuunnitelmista”. Europarlamentti kannattaa myös Euroopan puolustusviraston koordinoivan roolin vahvistamista.
Parlamentti pyytää myös Eurooppa-neuvostoa johtamaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan rakentamista ja antamaan taloudellisia lisäresursseja sen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Parlamentti tukee EU:n operatiivisen päämajan perustamista yhteisten operaatioiden tehokasta suunnittelua ja johtamista varten.
Lisäksi parlamentin jäsenet kannustavat EU-maita perustamaan ”monikansallisia joukko-osastoja pysyvän rakenteellisen yhteistyön mukaisesti” ja luovuttamaan nämä joukot yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöön.
Parlamentti antaa tukensa puolustukseen liittyvien tutkimushankkeiden rahoittamista vähintään 90 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Mepit ehdottavat, että myöhemmin voitaisiin perustaa erillinen Euroopan puolustusalan tutkimusohjelma, jonka vuosibudjetti olisi vähintään 500 miljoonan euroa.
Parlamentin jäsenet korostavat päätöslauselmassaan EU:n ja Naton yhteistyön merkitystä, erityisesti idässä ja etelässä, jotta voitaisiin torjua paremmin hybridi- ja kyberuhkia, parantaa meriturvallisuutta ja kehittää puolustusalan valmiuksia.
