Suurimmat Venäjälle jääneet länsimaiset pankit maksoivat Kremlille viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa veroja. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin ennen vuonna 2022 Ukrainassa alkanutta hyökkäyssotaa, raportoi talouslehti Financial Times.
Seitsemän suurinta Venäjällä toimivaa eurooppalaista pankkia raportoivat viime vuonna yhteensä yli kolmen miljardin euron voitoista. Pankit ovat Raiffeisen Bank International, UniCredit, ING, Commerzbank, Deutsche Bank, Intesa Sanpaolo ja OTP.
Pankkien voitot olivat viime vuonna kolme kertaa suuremmat kuin vuonna 2021 ja syntyivät osittain varoista, joita pankit eivät voi vetää pois maasta.
Eurooppalaisten pankkien kannattavuuden noususta seurasi, että ne maksoivat veroa yhteensä noin 800 miljoonaa euroa, kun veropotti oli 200 miljoonaa euroa vuonna 2021, Financial Timesin analyysi osoittaa.
Eurooppalaisten pankkien maksamat verot vastaavat noin 0,4 prosenttia kaikista Venäjän saamista tuloista pois lukien energiatulot. FT muistuttaa tämän olevan esimerkki siitä, kuinka maahan jäävät ulkomaiset yritykset auttavat Kremliä ylläpitämään rahoitusvakautta länsimaisista pakotteista huolimatta.
Ulkomaiset lainanantajat ovat hyötyneet korkeampien korkojen lisäksi myös venäläisille pankeille asetetuista kansainvälisistä pakotteista. Toimenpiteet ovat estäneet kilpailijoilta pääsyn kansainvälisiin maksujärjestelmiin ja lisänneet länsimaisten pankkien vetovoimaa venäläisten silmissä.
Yli puolet eurooppalaisten pankkien 800 miljoonan euron veropotista maksoi itävaltalainen Raiffeisen Bank International (RBI). RBI:n Venäjän voitot yli kolminkertaistuivat 1,8 miljardiin euroon vuosina 2021–23.
Länsimaiset lainanantajat ovat hyötyneet sanktioiden asettamisesta Venäjän rahoitussektorille, mikä on evännyt rahoitustoimijoiden pääsyn kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään.
FT:n mukaan kansainvälisten pankkien yhteenlasketut tuotto-, tulos- ja veroluvut ovat laskeneet vuodesta 2022 mutta ovat edelleen paljon korkeampia kuin ennen sotaa.
Pankit ovat hyötyneet myös koronnousuista, kun Venäjän keskuspankin ohjauskorko on nyt 16 prosenttia eli lähes kaksi kertaa korkeampi kuin ennen sotaa.
Pankit eivät pääse käsiksi Venäjällä ansaittuihin käteisvaroihin johtuen vuonna 2022 asetetuista sääntelyrajoituksista, jotka kielsivät venäläisiltä tytäryhtiöiltä osingonmaksun ”epäystävällisten” länsimaiden yrityksille.
Vuoden 2022 alusta lähtien länsimaisten pankkien Venäjän-toimintojen myynti on vaatinut presidentti Vladimir Putinin henkilökohtaisen luvan. Ainoastaan seitsemän länsipankkia 45:stä on saanut tällaisen luvan.
