Suomen puolustusvoimien pitää ratkaista miten nopeasti muuttuva uhkien kuva ja teknologinen kehitys sovitetaan suomalaiseen puolustusjärjestelmään.
– Sanotaan, että kenraalit valmistautuvat edellisiin sotiin. Olen yrittänyt lanseerata vähän uudempaa ja kysyä, että syömmekö droonisoppaa veitsellä, sanoo Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola.
Jaakkola ja presidentti Sauli Niinistö keskustelivat Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön muutoksesta ja Naton tulevaisuudesta Porin Suomi areenassa tiistaina.
– No syömmekö me sitten droonisoppaa veitsellä? Suomen puolustusjärjestelmän kärkisuorituskykyjen väliin asettuvat uudet kyvyt, droonit ja avaruus. Uhkien ja resurssien välille sijoitetaan valinnat. Valintojen tekeminen oikeassa ajassa on osa meidän puolustuksemme uskottavuutta.
Muutospaine on kova, myöntää Jaakkola. Havainnosta vaikuttamiseen kuluva aika lyhenee tekoälyavusteisesti, droonit toimivat sensoreina. Ukraina on osoittanut, että sodankäynti demokratisoituu ja kaksikäyttöteknologioita hyödynnetään yhä enemmän. Miten nämä integroidaan osaksi vanhoja järjestelmiä, on olennainen kysymys.
– Tarvitaan sopeutumis- ja muutoskykyä, innovaatiokykyä. Ukraina on osoittautunut näissä hyväksi, ja Israel on ollut hyvä niissä jo pidemmän aikaa.
Jaakkolan mukaan näihin tarvitaan sekä puolustusvoimien reserviä että yrityksiä. Miten hyödynnetään, onko koko yhteiskunnalle pohdinnan paikka.
Suomi ja Venäjä
Presidentti Sauli Niinistö ja komentaja Janne Jaakkola ovat yksimielisiä siitä, että Venäjä aiheuttaa Suomelle tarpeen varautua nyt ja vielä pitkään.
– Venäjä on käynyt neljä vuotta sotaa, jonka piti päättyä muutamassa viikossa. Se vaikuttaa aika lailla varmasti myös Vladimir Putiniin, joka joutuu vastaamaan vähän myös omilleen, Niinistö sanoo.
– Etulinja on nykyään kaikkialla, myös Moskovassa ja Pietarissa. Siksi vaikea ajatella, että Venäjä olisi lähiaikoina avaamassa uutta sotilaallista rintamaa. Hybridikeinoissa Venäjä voi olla hyvin arvaamaton. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta hybridikeinojen aiheuttama vahingot voivat olla suuria, eivätkä ne ole kovin vaativia toteuttaa. Euroopan täytyy näyttäytyä vahvana, se riittää pitämään venäläiset sotilaallisesti kauempana, sanoo Niinistö.
Sotilaallinen uhka Suomelle ei ole nyt akuutti asia, mutta on selvää, että itärajan toisella puolella tapahtuu. Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kuvailee, että Venäjän sotatilanne Ukrainassa on stagnaatiossa.
– Ukrainassa Venäjä väläyttelee ydinaseita ja iskee siviili-infraan. Läikkymisefekteistä mekin olemme saaneet osamme, Jaakkola ja sanoo ja Niinistö nyökkäilee.
– Olennaista on, minkä tyyppinen sotavoima meidän itärajamme takana sitten on. On erittäin todennäköistä, että sotilaallinen läsnäolo rajamme lähellä tulee lisääntymään. Yksi olennainen pointti on, miten paljon Venäjä itse kestää. Puhun kaalisopparesilienssistä, siitä, miten venäläinen yhteiskunta kestää niin paljon.
Nato, Eurooppa ja Yhdysvallat
Sauli Niinistön mielestä kriisitietoisuutta olisi Euroopassa oltava enemmän.
– Putin on sanonut, että läntiset ihmiset ovat heikkoja, joten länsi on heikko. Myöhemmin rivien välistä hänen kanssaan käymissäni keskusteluissa oli helppo lukea, että Putinin mielestä läntiset ihmiset ovat kyvyttömiä puolustamaan itseään. Ei hän sitä suoraan sanonut, mutta rivien välistä, Niinistö sanoo.
-Olemme tottuneet ajattelemaan, että rauha ja turvallisuus ovat itsestäänselvyyksiä.
Sikäli sekä Niinistön että Jaakkolan mielestä ei ole mitenkään kohtuutonta, että Yhdysvallat haluaa Euroopan panostavan omaan puolustukseensa enemmän. Eikä ajatus ole Donald Trumpin keksintöä, vaan jo useat aiemmat Yhdysvaltojen presidentit ovat viestineet samansuuntaisesti.
Euroopalla on oltava kyky täyttää ne tyhjiöt, joita vetäytyvä Yhdysvallat jättää, Niinistö linjaa.
– Mutta samalla on ajateltava pidemmälle. Entä jos? En usko, että Yhdysvallat on kokonaan jättämässä Natoa, mutta entä jos? Euroopassa on paljon semmoisia pieniä palikoita, joista voitaisiin ajatella rakennettava rinnalle Naton eurooppalaista pilaria, Niinistö mainitsee esimerkiksi JEF-yhteistyön. Hän korostaa, että kyse ei ole EU:sta, onhan Norjakin erittäin tärkeä kumppani.
Komentaja Jaakkola sanoo, että sotilaan näkökulmasta keskustelu on toistaiseksi ollut pitkälti ”resurssien managerointia”.
– Olisi katsottava tätä laajemmin. Millaisena Eurooppa näyttäytyy Yhdysvalloille? Miten tämä heijastuu indo-pasifiseen alueeseen joka on Yhdysvaltojen ydinpainopiste? Entä miten Yhdysvallat kohtelee Eurooppaa ja tämä kokonaisuus heijastuu indo-pasifisiin liittolaissuhteisiin.
Eurooppa, Venäjä ja vihan raja
Sauli Niinistö näkee perusteltuna sen, että Venäjän kanssa käytäisiin keskustelua. Syy on oikeastaan se, että keskustelematta jättäminen voisi olla vielä huonompi vaihtoehto. Ei Venäjän, vaan Euroopan kannalta.
– Kyse ei ole Ukrainan sodan ratkaisusta. Mutta kun Ukrainaan rauha joskus tulee, se vetää Eurooppaankin rajan joka on epäluulon ja vihan täyttämä. Katkeruus muun muassa Suomea kohtaan siitä, että olemme tukeneet Ukrainaa, tulee säilymään, Niinistö sanoo.
Niinistö huomauttaa, että Venäjällä on omat ajatuksensa eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Samalla hybridiuhkien aika todellisuutta.
– Hybridiuhkia kuvaisin vain siten, että se tarkoittaa kaikkea ikävää mitä osaamme kuvitella ja kaikkea ikävää mitä emme osaa kuvitella. Jos yhdistää hybridiuhat siihen, että Euroopassa kulkisi tällainen vihan raja, Niinistö pohtii.
– On mahdollista, että päädymme samankaltaiseen tilanteeseen, jossa ydinasepelote 1950-luvulla jossa synnytti kauhun tasapainon. Se johti lopulta siihen, että ydinaseuhkaa pyrittiin hallitsemaan. Hybridimaailma on vielä hankalampi koska sitä leimaa kasvottomuus ja nimettömyys.
Teknologia ja vapaus
Taustalla lymyää vielä Kiina. Janne Jaakkola nostaa esiin ylipäätään teknologisen kehityksen. Hän muistuttaa yhdysvaltalaisesta analyysi- ja teknologiajätti Palantirista ja julkisuudessa esiintyneestä huolesta sen suhteen, miten syvälle se pääsee rakenteisiin. Jaakkolan mukaan moni eurooppalainen valtio on ottanut lähestymistavan, jossa rakennetaan rajapintoja mutta ei oteta käyttöön sellaisenaan.
– Kuka omistaa datan? Se on yksi tapa nähdä maailmanlaajuisia pullonkauloja, on muodostunut ja muodostumassa kriittinen infrastruktuuri ja sinne tietoa, jonka regulointi on erittäin hankalaa, hän pohtii.
– Sotilaallisesta näkökulmasta voidaan ajatella sitä, että näemme jo indikaatioita siitä että Ukrainassa on järjestelmiä, jotka tekevät ratkaisuja autonomisesti. Ne eivät vielä uhkaa meitä, mutta sodat ja konfliktit kiihdyttävät näitä kehityskulkuja aina, eivätkä eettiset ja moraaliset ongelmat kiinnosta kaikkia valtioita, Jaakkola muistuttaa.
Sauli Niinistö pohtii eettisiä ja moraalisia ulottuvuuksia hiukan toisesta kulmasta.
– Olemmeko me eurooppalaiset sitoneet kätemme puolustamasta itseämme regulaatiolla? Siksi tarvitsemme kipeästi yhteyksiä anglosaksiseen maailmaan, jossa yksilön oikeudet ja yleinen turvallisuus punnitaan eri tavoin. Meilläkin tätä punnintaa jouduttiin käymään 2023, kun rajaa suljettiin ja punnittiin yli tulevien oikeuksia suhteessa siihen että he voivat olla uhka turvallisuudelle, Niinistö sanoo.
– Tässä pohdinnassa Euroopalla olisi paljon tehtävää. Siksi me tarvitsemme anglosaksista vapautta puolustaa itseään vähän reippaammin kuin mitä me kykenemme tekemään. Tämä koskee lähinnä tiedustelua ja siihen liittyviä erityistoimenpiteitä. Koska ei pahaan voi pelkällä hyvällä vastata, pitää olla kovuutta.