Aljaksandr Lukašenkaa luonnehdittiin lännessä Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi, kunnes myös Vladimir Putin paljasti todelliset karvansa. Valko-Venäjää vuodesta 1991 johtanut Lukašenka kertoo nyt väittelevänsä Putinin kanssa usein ”leikkisästi” siitä, kumpi miehistä on kovempi diktaattori.
– Minusta tuli diktaattori asettuessani koko ”sivistyneeksi maailmaksi” sanottua maailmaa vastaan. Minuun lyödään leimoja edelleen, koska rakennan ydinvoimaa, ja muidenkin kysymysten vuoksi. Myös siksi, että valmistelemme asevoimiamme sotaan, jotta sotaa ei tulisi. Meillä on myös tietty kanta Ukrainaan, Lukašenka sanoo.
Diktaattori-imagon ylläpitäminen palvelee amerikkalaistutkija Paul Goblen mukaan Lukašenkan omaa etua, koska se ylläpitää maahan kohdistuvaa mielenkiintoa lännessä. Samalla se kuitenkin auttaa myös hämärtämään Putinin hallinnon olennaisesti diktatorisempaa luonnetta.
– Lukašenkan on arvioitu hyötyvän tästä luonnehdinnasta, sillä se on usein ainoa asia, jonka läntiset kommentaattorit Valko-Venäjästä mainitsevat, ja se pitää Lukašenkan ja hänen maansa uutisissa. Myös Putin hyötyy siitä, koska se estää ihmisiä ymmärtämästä, että Kremlin johtaja rakentaa paljon totaalisempaa diktatuuria kuin Lukašenkalla on, amerikkalaistutkija Paul Goble sanoo.
Lukašenka on pyrkinyt valkovenäläistutkija Hanna Liubakovan mukaan vuosien ajan tasapainoilemaan tavalla, joka ei ärsyttäisi kohtuuttomasti Kremliä, mutta riittäisi pitämään Valko-Venäjän aktiivisten sotatoimien ulkopuolella.
Kun Venäjän hyökkäys kangertelee yhä pahemmin, Kreml etsii epätoivon vimmalla keinoja, joilla se voisi kääntää tilanteen uudelleen edukseen. Siksi Lukašenkan tasapainoilu näyttää käyvän entistä vaikeammaksi. Valko-Venäjä on liitetty osaksi Venäjän ydinasepelotetta ja sen alueelle on ilmeisesti tuotu taktisia ydinohjuksia.
– Vaikka ydinaseiden siirtoa ei ole riippumattomasti vahvistettu, Valko-Venäjä on nyt aktiivisesti mukana Venäjän ydinuhittelussa länttä vastaan, kuten maiden toistuvat yhteiset ydinharjoitukset osoittavat, Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevä Liubakova sanoo.
Valko-Venäjästä on tullut myös yhä tärkeämpi osa Putinin sotataloutta. Kun Ukrainan drooni-iskut vahingoittavat nyt säännöllisesti venäläisten öljynjalostamoiden toimintaa, Valko-Venäjä osallistuu aukon paikkaamiseen. Valko-Venäjällä tuotetun bensiinin myynti Venäjälle kasvoi kesäkuussa 2026 yli 50-kertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
– Mikään tästä ei tarkoita, että Valko-Venäjän joukot olisivat välttämättä aikeissa ylittää Ukrainan rajaa. Lukašenka tiedostaa loppujen lopuksi sotaan liittymisen riskit paremmin kuin kukaan muu. Hän on poliittisen selviytymisensä kannalta vahvasti riippuvainen Kremlistä, mutta myös käsittää, että valkovenäläisten sotilaiden lähettäminen taisteluun Putinin puolesta altistaisi hänet todelliselle vaaralle, Liubakova toteaa.
Valtaosa valkovenäläisistä vastustaa mielipidekyselyjen mukaan maansa osallistumista sotaan. Suora osallisuus sotatoimiin saattaisi hänen mukaansa laukaista kriisin, joka horjuttaisi vakavasti Lukašenkan ja tämän diktatuurihallinnon asemaa.