Yhdysvaltalainen Institute for the Study of War (ISW) on julkaissut yksityiskohtaisen skenaarion siitä, miltä Venäjän rajattu sotilaallinen hyökkäys Viroon voisi näyttää.
Ajatushautomo painottaa, ettei kyse ole ennusteesta siitä, että Venäjä todella aikoo toteuttaa juuri tällaisen operaation. Skenaarion tarkoitus on havainnollistaa, miten Venäjä voisi hyökätä Nato-maahan ilman laajamittaista maahyökkäystä ja pyrkiä samalla vaikeuttamaan sotilasliiton vastausta.
ISW:n mukaan tällaisen operaation varsinainen kohde olisi Naton viides artikla. Venäjä pyrkisi aiheuttamaan tilanteen, jossa Nato joko jättäisi yhteisen puolustuksen velvoitteen aktivoimatta tai epäonnistuisi reagoimaan hyökkäykseen tehokkaasti. Samalla Moskova voisi yrittää repiä erimielisyyksiä Yhdysvaltojen ja Euroopan sekä eri Euroopan maiden välille.
Asemiehet iskevät avainkohteisiin
Skenaariossa isku alkaa kuin varkain Viron rajojen sisäpuolella.
Venäjän agentit valtaisivat Narvan museon eli Hermannin linnan, kaupungintalon ja niiden lähirakennuksia sekä osia Narvajoen rannasta. Seuraavaksi käynnistyisi Venäjän propagandakone. Asemiehet julistaisivat perustavansa venäläisen niin sanotun ”Narvan kansantasavallan” ja pyytäisivät suojelua Moskovalta.
Kreml vastaisi pyyntöön suunnitellusti ja ilmoittaisi käyttävänsä Venäjän puolelle Viron lähelle ennakkoon sijoitettuja drooni- ja ilmatorjuntajoukkoja ”Venäjän kansalaisten” puolustamiseen. Moskova voisi samalla väittää, etteivät Venäjän asevoimat ole tunkeutuneet Viron alueelle ja että kyse on Viron sisäisestä kriisistä eikä hyökkäyksestä Natoa vastaan.
ISW:n skenaariossa Viron poliisi ja puolustusvoimat yrittäisivät vallata alueet nopeasti takaisin. Tässä vaiheessa operaation tärkein sotilaallinen elementti tulisi kuitenkin mukaan.
Venäjän alueelta toimivat FPV-drooneihin erikoistuneet joukot iskisivät virolaisiin yksiköihin. ISW nostaa esiin etenkin vaikeasti häirittävät valokuituohjatut lennokit. Venäjä voisi käyttää myös niin sanotuiksi vaaniviksi ammuksiksi kutsuttuja Lancet- ja Kub-täsmäaseita sekä pidemmän kantaman Geran-iskulennokkien variantteja. Näitä varattaisiin myös käyttöön mahdollisia Naton kohteita vastaan.
ISW arvioi, että Venäjä voisi siirtää Narvan lähialueelle riittävästi erikoisjoukkojen yksiköitä ja kokeneita droonijoukkoja ilman näkyvää suurten maavoimien keskitystä. Juuri tämä tekisi valmistelujen havaitsemisesta arvion mukaan vaikeampaa.
Poliittinen ansa
Viron lähimmät merkittävät sotilasjoukot ovat ISW:n mukaan Jõhvin alueella noin 40 kilometrin päässä Narvasta. Ennakkoon muutamien kymmenien kilometrien päähän Viron rajasta siroteltujen drooniyksiköiden tehtävä olisi estää tai ainakin hidastaa niiden etenemistä kaupunkiin.
ISW:n mukaan Narvan vallanneiden asemiehien lyöminen ei olisi Virolle erityisen vaikeaa. Ongelmaksi muodostuisi joukkojen saaminen paikalle tilanteessa, jossa Venäjä pystyisi iskemään Venäjän puolelta teille, ajoneuvoihin ja tukikohtiin.
Kreml voisi tämän jälkeen vaatia ”tilanteen rauhoittamista” ja virolaisjoukkojen vetämistä Narvasta sekä uhata laajemmilla iskuilla, jos Viro tai muut Nato-maat yrittäisivät palauttaa alueen hallintaansa.
Tässä piilee ISW:n mukaan tilanteen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ansa.
Viron olisi päätettävä, pyytääkö se viidennen artiklan käyttöönottoa. Muiden Nato-maiden olisi puolestaan ratkaistava nopeasti, kuinka pitkälle ne ovat valmiita menemään Venäjän torjumiseksi tilanteessa, jonka Moskova yrittäisi esittää paikallisena levottomuutena. Euroopan pääkaupungeissa pitäisi punnita laajemman konfliktin riskiä.
ISW arvioi, ettei Venäjän asevoimilla ole tällä hetkellä edellytyksiä laajaan tavanomaiseen sotaan Natoa vastaan. Ukraina sitoo suuren osan sen voimavaroista eikä Venäjällä ole riittävästi etenkään maavoimien joukkoja toiseen suureen sotaan Euroopassa. Juuri siksi rajattu operaatio olisi ajatushautomon mukaan tarkastelemisen arvoinen uhkakuva.
Ajatushautomo nostaa mahdollisiksi varoitusmerkeiksi muun muassa Venäjän propagandan lisääntymisen Viron venäjänkielisen väestön väitetystä vainosta, droonijoukkojen vahvistamisen Pietarin ympäristössä, viestiyhteyksiä tukevien asemien aktivoimisen sekä pienten sotilasjoukkojen siirrot Leningradin sotilaspiiriin.
ISW huomauttaa kuitenkin samalla, ettei Viro tai Latvia ole havainnut rajoillaan sellaista Venäjän joukkojen keskitystä, joka viittaisi minkään olennaisesti muuttuneen niiden lähialueella. Narvan skenaarion koko lähtökohta kuitenkin on, ettei sellaista keskitystä tarvittaisi uhkarohkean operaation toteuttamiseen.
Asiantuntijat toppuuttelevat sodan uhkaa
ISW:n skenaarioon on syytä suhtautua ajatusharjoituksena.
Julkisuudessa on käyty viime päivinä kiivasta keskustelua Venäjän sotilaallisen uhan kasvusta etenkin Baltiassa. Moskovan uhasta kovia varoituksia vuosikymmeniä antaneet baltit ja maiden puolustuksen hyvin tuntevat asiantuntijat ovat joutuneet erikoiseen tilanteeseen, jossa Venäjän akuuttia vaaraa on pitänyt suorastaan toppuutella.
– Länsimaisilta toimittajilta tulee taas paljon kysymyksiä siitä, onko Venäjä hyökkäämässä kimppuumme ja siitä, miten Baltian maat nyt rauhoittelevatkin puheita Venäjän uhasta. Meidät baltit on totuttu näkemään russofobeina ja pelonlietsojina, jotka aina varoittelevat Venäjästä, Tallinnan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtaja Kristi Raik sanoo X:ssä.
Raikin mukaan Venäjää pidetään yhä eksistentiaalisena uhkana. Hän sanoo kuitenkin suoraan, että keskustelu asiasta on erkaantunut kansainvälisessä mediassa todellisuudesta. Tämä on taas asiantuntijan mielestä jo itsessään vaarallista. Hän kiistää, että rauhoittelevat puheet liittyisivät balttien haluun pysyä houkuttelevana liike-elämälle.
Sotilaallista uhkaa koskevat arviot ovat lähteneet laukalle etenkin Venäjän kiihtyneen vaikuttamistoiminnan kuten entistä uskaliaampien sabotaasioperaatioiden takia. Niiden kohteena ovat kuitenkin Raikin mukaan Baltian sijasta Saksa ja muut suuret maat.
– Uskon päätavoitteena olevan Ukrainalle annettavan sotilaallisen avun vähentäminen iskemällä logistiikkaan ja tuotantoon ja pelon lietsominen väestön keskuuteen.
Kristi Raikin mukaan ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjä valmistelisi invaasiota mihinkään Nato-maahan.
Sitten hän pääsee ISW:n Narvan skenaarion kaltaiseen tilanteeseen.
– Entäpä sitten pienen mittakaavan tunkeutuminen, pieni alueen valtaus?, hän kysyy.
– On vaikea nähdä, mitä illä voisi saavuttaa. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö Venäjän naapurit yhdessä liittolaisten kanssa olisi valmiita iskemään takaisin välittömästi, Raik jatkaa.
Asiantuntijan mukaan Euroopan on keskityttävä talven lähestyessä tukemaan Ukrainaa ja pysymään rauhallisena ja selväkatseisena.
– Venäjällä ei ole mitään voitettavaa Natoa vastaan hyökkäämällä. Meidän ei pitäisi lisätä Kremlin virhearvion riskiä paniikinomaisella julkisella keskustelulla.
Baltian maat ja Venäjän hyvin tunteva brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas on samoilla linjoilla.
Lucas sanoo X:ssä pelonlietsonnan olevan Kremlin psykologinen operaatio. Hänen mukaansa todellinen venäläinen hyökkäys ei kohdistu infrastruktuuriin, teollisuuteen, ihmisiin tai mihin muuhunkaan fyysiseen kohteeseen.
– Kreml pyrkii levittämään PEE:tä (pelkoa, epävarmuutta ja epäilyksiä). Ja aivan liian monet asiantuntijoina pidetyt tahot vahvistavat tätä viestiä, Lucas lataa.
Hän muistuttaa, että Baltian maat kykenevät toimimaan.
– [Ne ovat] valppaina, varautuneita ja liittolaistensa tukemia. Lakatkaa kohtelemasta niitä alentavasti.
Myös Britannian entinen Viron-suurlähettiäs Ross Allen toppuuttelee julkisuudessa viliseviä uhkakuvia. Hänestä kyse on ”spekulatiivisesta palturista”, jota suoltavat ihmiset, jotka joko eivät tunne asioita tai joilla on salattuja motiiveja – tai ehkä molempia.
– Baltian maat ja niiden liittolaiset ovat hyvin varautuneita ehkäisemään ja tarvittaessa päihittämään kaikki uhat, on sitten kyse ”hybridistä” tai muusta. He ovat vahvoja, Allen sanoo X:ssä.
Allen muistuttaa balttien joutuneen kokemaan Venäjän uhkaa ja vaikuttamistoimintaa pidempään kuin useimmat muut Euroopan valtiot.
– Jos Venäjä yrittäisi tavanomaista sotilaallista hyökkäystä, olisi se niin pieni, että se torjuttaisiin jo paikalla olevilla joukoilla tai sitten niin suuri, että me kaikki näkisimme joukkojen kokoamisen ja valmistautuisimme asianmukaisesti. Naton pohjoiset ja itäiset liittolaiset ovat kovapintaisia, hyvin varustettuja, hyvin koulutettuja ja valmiina.
Ex-suurlähettiläs huomauttaa, että Britannian, Saksan, Kanadan ja Ranskan kaltaisilla Nato-mailla ja muilla on jo joukkoja, jotka on integroitu hyvin niiden Baltian liittolaisten kanssa. Allenin mukaan nämä joukot liittyisivät taisteluun heti.
– Baltian maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut ovat myös ensiluokkaisia. He tietävät, mitä idässä tapahtuu ja he toimivat, kun sisäisiä ongelmia ilmenee – pidättäen tai karkottaen pahantekijät. Ei ole minkäänlaista Venäjä-myönteistä maaperää, joka olisi valmis toivottamaan vieraan vallan tervetulleeksi.