Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota muuttaa nimekkään brittitutkijan Edward Lucasin mukaan Euroopan turvallisuusympäristöä merkittävällä tavalla. The Times -sanomalehden julkaisemassa artikkelissa hän suitsuttaa erityisesti Suomen linjaa ja toteaa Helsingin olevan käynnissä olevan murroksen ytimessä.
– Vuosi sitten vain neljännes suomalaisista halusi liittyä Nato-liittoon, nyt kolme viidestä. Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on suomalaisittain poikkeuksellisen voimakkaasti muotoiltu: ”Venäjä vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden”, Lucas kirjoittaa.
Suomi ei ole hänen mukaansa koskaan laiminlyönyt puolustustaan ja on kyennyt intensiivisen yhteydenpidon ja korkeatasoisen tiedustelutoimintansa ansiosta tulkitsemaan arvaamattomasti käyttäytyvän Venäjän ajattelua.
Lucas muistuttaa Suomen hankkineen jo vuonna 2012 ensimmäisenä eurooppalaisena maana amerikkalaisvalmisteisia AGM-158 JASSM -ohjusjärjestelmän samaan aikaan, kun useimmat länsimaat olivat hänen mukaansa vielä strategisessa horroksessa, ja nostaa esiin myös taannoisen päätöksen historiallisesta F-35-hävittäjähankinnasta.
– Suomen ilmavoimat harjoittelevat lähes viikoittain Norjan ja Natoon kuulumattoman Ruotsin kanssa. Suomella on puolustussopimus Yhdysvaltojen kanssa, ja se on mukana Britannian johtamissa Joint Expeditionary Force -joukoissa (JEF) yhtenä kymmenestä pohjoiseurooppalaisesta maasta, joilla on kehittyneet asevoimat ja samanhenkinen asenne suhteessa Venäjään, hän toteaa.
Esimerkki Nato-maille
Katkeriin historiallisiin kokemuksiin perustuvaa suomalaista kokonaismaanpuolustuksen mallia Lucas luonnehtii esimerkilliseksi ja kehottaa Naton jäsenmaita ottamaan siitä kiireesti oppia. Hän viittaa muun muassa yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja mobilisointikykyyn, henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuusjärjestelmään.
Myös kansalliset maanpuolustuskurssit ja Helsingissä toimiva hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (Hybrid CoE) saavat häneltä tunnustusta. Kaikki tämä luo hänen mielestään erinomaisen pohjan Suomen todennäköiselle Nato-jäsenyydelle.
– Naton 30 nykyisen jäsenmaan kannalta Suomen kehittyneet, hyvin varustetut asevoimat olisivat ihanteelliset. Yhteensopivuus on jo varmistettu, ja tiedustelutietojen jakaminen tulee olemaan sujuvaa. Turvallisuuspalapelin elintärkeä palanen on loksahtamassa paikalleen. Olettaen, että epäröivät ruotsalaiset seuraavat Helsingin esimerkkiä (kuten uskottavaa on), Itämerestä tulee käytännössä Nato-järvi, mikä rajoittaisi jyrkästi Venäjän edellytyksiä käyttää laivastoa ja ilmavoimia Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan, Lucas sanoo.
Venäjän yritykset estää Suomen Nato-jäsenyys ovat hänen mukaansa omiaan vain korostamaan liittymisen tarpeellisuutta.