Eurooppa panostaa puolustukseensa merkittävästi määrätietoisemmin kuin vuosikymmeniin. Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat kasvattaneet tuntuvasti sotilasbudjettejaan, käynnistäneet uusia hankintaohjelmia ja vauhdittaneet varustelua.
– Olennainen kysymys ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon rahaa käytetään, vaan se, luodaanko sillä todellista toimintakykyä. Puolustusvalmius ei synny pelkästään budjetin toteutumisesta, vaan suunnasta, vauhdista ja teknologisesta ylivoimasta, nimekäs saksalainen puolustusasiantuntija Nico Lange kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
– Geopoliittinen asetelma on vakava: Yhdysvallat on edelleen Euroopan välttämätön liittolainen, muttei enää automaattisesti sen turvallisuuden selkäranka. Washingtonin strateginen painopiste on lievästi sanoen siirtymässä. Yhdysvaltain puolustusteollinen perusta on venytetty äärimmilleen, ja jotkut saattaisivat sanoa, että se on murtumaisillaan, hän toteaa.
Eurooppalaisten on kyettävä turvaamaan oma mantereensa voidakseen vahvistaa ja uudistaa Natoa. Tämä edellyttää hänen mukaansa eurooppalaisessa hallinnassa olevia tiedustelu- ja johtamisjärjestelmiä, eurooppalaista ilma- ja ohjuspuolustusarkkitehtuuria, joustavia eurooppalaisia kyber- ja avaruusvalmiuksia sekä yhteistä logistiikkaa ja ampumatarviketuotantoa.
– Ilman näitä strategisia edellytyksiä Eurooppa pysyy riippuvaisena, haavoittuvana ja poliittisesti alttiina, Lange painottaa.
Hetki on kuitenkin hänen mielestään poikkeuksellisen suotuisa: Eurooppa voi nyt rakentaa vastapainon Yhdysvaltain sotilaalliselle voimalle amerikkalaisten sijoittajien ja pääoman avulla, koska puolustusalan innovaatioiden, kaksikäyttöteknologioiden ja kestävien toimitusketjujen tarve ovat tosiasioita Atlantin molemmin puolin. Strateginen välttämättömyys ja markkinalogiikka ohjaavat siis samaan suuntaan.
Teknologia on hänen mukaansa ratkaisevassa roolissa. Nykyaikainen sodankäynti on ohjelmistovetoista, verkottunutta ja äärimmäisen nopeaa. Se osapuoli voittaa, joka varustaa etulinjan joukkonsa nopeimmin drooneilla, tekoälyllä, sensoreilla, robotiikalla ja digitaalisilla viestintävälineillä.
– Euroopalla on osaajia, yrityksiä ja tutkimusverkostoja, mutta siltä puuttuu mekanismi, jolla innovaatiot voidaan muuttaa nopeasti käyttövalmiiksi kyvykkyyksiksi. Nykyään hankintasyklit kestävät usein pidempään kuin koko teknologiasykli. Se on strategisesti vastuutonta ja taloudellisesti haaskausta, hän sanoo.
Vähintään kymmenen prosenttia kaikista eurooppalaisista puolustushankinnoista tulisi hänen mukaansa osoittaa disruptiivisiin teknologioihin ja strategisiin mahdollistajiin. Tämän osuuden tulisi kasvaa vuosittain ja saavuttaa 30 prosentin taso vuoteen 2030 mennessä.
Innovaatiot vaativat hänen mukaansa nopeutta – erityistä pikakaistaa, joka voi toimia hitaiden, perinteisten hankintasääntöjen ulkopuolella, kuukausissa vuosien sijaan ja saumattomassa yhteistyössä perinteisen puolustusteollisuuden, startup-yritysten, kasvuyritysten ja siviiliteknologiayritysten kesken.
– Eurooppa voi olla teknologisesti johtavassa asemassa vain, jos se tuo siviiliteknologian maailmalle ominaisen vauhdin myös puolustussektorilleen, Lange toteaa.