Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) arvostelee kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikiven esseetä.
Helsingin Sanomissa julkaistussa esseessä Saarikivi kirjoittaa, että Suomen isot puolustushankinnat eivät välttämättä lisää turvallisuutta. Hänen mukaansa historia osoittaa, että investoinnit puolustukseen ”voivat olla valtavaa rahanhukkaa”.
Koulumies korostaa maanpuolustuksen tärkeyttä itsenäisyyden takaajana.
– Jos meillä Suomessa ei ole vahvaa maanpuolustusta ja siten kykyä säilyä itsenäisinä, niin suomalaisilla ei ole minkäänlaista hyvinvointivaltiota. HS:n esseisti voi mennä Venäjälle ja miehitettyyn Ukrainaan tutustumaan olosuhteisiin, Koulumies kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Myös europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok./EPP) pohtii kirjoituksen argumentteja.
– Janne Saarikivi kirjoitti rohkean esseen, jossa kyseenalaistaa puolustukseen satsaamisen. Erityisen rohkea kun muistaa, että johtavat läntiset tiedustelupäälliköt ovat varoittaneet Venäjän iskevän länteen kahden vuoden sisään sotilaallisesti, Toveri kirjoittaa X:ssä.
Hän muistuttaa, että samat tiedustelupäälliköt varoittivat viisi vuotta sitten Venäjän hyökkäävän Ukrainaan.
Esseessään Saarikivi arvostelee turvallisuusviranomaisia uhkakuviin keskittymisestä.
– Unohtaen sopivasti, että kyseiset tahot ovat olleet oikeassa Venäjän uhasta viimeiset 20 vuotta, samalla kun Saarikiven kaltaiset ihmiset kieltäytyivät kuuntelemasta varoituksia. Pään työntäminen pensaaseen näyttää edelleen jatkuvan, europarlamentaarikko kirjoittaa.
Esseessä on Toverin mukaan myös useita asiavirheitä.
– Saarikivi ilmeisesti kuvittelee, että diktaattorit voidaan pysäyttää ilman aseita. Olisi mielenkiintoista nähdä häneltä yksikin esimerkki, missä diktaattorin hyökkäys on torjuttu aseistariisunnalla.
– Toki puolustus maksaa, mutta jälleenrakennus maksaa enemmän, puhumattakaan menetetyistä ihmishengistä. Saarikiven kannattaisi kysyä ukrainalaisilta kannattaako puolustukseen satsata?
Esseessään Saarikivi arvostelee myös Puolustusvoimien droonitorjuntakykyjä. Toverin mielestä kielitieteilijän arvio menee metsään.
– Erityisesti Saarikivi osoittaa tietämättömyyttä arvostellessaan Puolustusvoimien kyvyttömyyttä havaita lennokkeja. Unohtaen, että 2000–2021 Suomen puolustusbudjetti oli 1,2–1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, naurettavan pieni summa Suomen kokoisen alueen puolustamiseen.
– Rahat käytettiin tuolloin kaikkeen muuhun kivaan, joten Puolustusvoimilla on mittavia suorituskykyaukkoja, joita ei paikata hetkessä. Ja ilmeisesti ei saisi paikata edelleenkään. Eli mikä se Saarikosken puolustuskeino lennokkeja ja drooneja vastaan olisi?
Europarlamentaarikon mukaan puolustusmenoja ei tarvitse asettaa vastakkain muiden valtion menojen, kuten sosiaaliturvan, kanssa. Kyse ei hänen mukaansa ole siitä, etteikö rahaa olisi.
– Puolustukseen, oikeusvaltioon, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon riittää rahat, jos rahaa käytetään tehokkaasti ja painopisteytetään tärkeät menot.
Myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kiinnittää huomiota kirjoitukseen. Hän kuvailee tekstiä hämmentäväksi, surulliseksi ja vastuuttomaksi.
Essee oli kansanedustajan mukaan ”rimanalitus”.
– Kirjoituksen loppu oli niin absurdi, että en oikein tiennyt, että itkeäkö vaiko nauraa? Hän kirjoitti, että ”Minulla on alkuun seuraava ehdotus: jos uusien asehärpäkkeiden tähden täytyy tinkiä hoitokodeissa viruvien edellisten sotien uhrien hoidosta, jätetään ne ostamatta”. Käsittämätön vastakkainasettelu ja lapsellinen uhkakuvakikkailu. Ei tällaista yhtälöä edes kukaan pysty todentamaan eikä sellaista maassamme tapahdu, Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Syy sille, miksi puolustusmenoja täytyy nyt nostaa, on kansanedustajan mukaan selvä.
– Oleellista on se, että naapurissamme on maa joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia eikä edes sodan alkeellisimpiakaan sopimuksia. Venäjä ei kunnioita maiden rajoja ja koskemattomuutta ja käy jo 12 vuotta sotaa itsenäistä Ukrainaa vastaan haluten vallata ja tuhota kartalta pois koko maan.
Heinonen pohtii myös esseen ajatusta siitä, ovatko nyt tehdyt hankinnat ajanmukaisia myös tulevaisuudessa.
– Tätä voi aina ja saa myös pohtia. Hyvä olisi kuitenkin ymmärtää sodankäynnistä enemmänkin kuin muutama tiktok-videon sisältö tai edes se mitä Ukrainassa tapahtuu. Me emme todellakaan tiedä millainen sota meitä voisi kohdata.
– Päätöksiä tehdessämme meillä ei ole käytettävissä jälkiviisautta, mutta onneksemme aina paras mahdollinen faktatieto. Meidän pitää tehdä päätöksiä niin, että pystymme maata puolustamaan kaikissa tilanteissa ja myös epävarmuuden aikana.
Juttua muokattu 21.9. kello 13.25. Lisätty kohta Heinosen blogista.