Naton asevalvontakeskuksen entinen johtaja ja arvostettu strategisten aseiden asiantuntija, tutkija William Alberque ehdottaa liettualaisen ajatushautomon GSSC:n julkaisussa Ison-Britannian ja Ranskan yhdinasejärjestelmien yhdistämistä eurooppalaiseksi ydinasepelotteeksi. Näin Nato ja Eurooppa ei olisi riippuvainen mahdollisesti epävarmasta amerikkalaisesta ydinasesateenvarjosta.
Kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri suhtautuu Alberquen ehdotukseen mielenkiinnolla.
– Mielenkiintoinen ehdotus eurooppalaisen ydinasepelotteen rakentamiseksi. Suuri kysymysmerkki on Ranskan seuraava presidentti ja Iso-Britannian seuraava pääministeri. Jos he ovat populistisia nationalisteja, tämä ei ole toteuttamiskelpoinen, toteaa Toveri viestipalvelu X:ssä ja jatkaa:
– Keskustelua tulisi kuitenkin jatkaa eri vaihtoehtojen selvittämiseksi, jos ei haluta olla riippuvaisia USA:n varsin ailahtelevasta liittolaisuudesta ja ydinpelotteesta.
Tavoitteena Yhdysvalloista riippumaton eurooppalainen ydinasepelote
”Europelote” (engl. eurodeterrent) jäi aikanaan kylmän sodan alkuvaiheissa toteutumatta, kun Eurooppa asettui amerikkalaisjohtoisen ydinasepelotteen suojan alle, alustaa Alberque ehdotuksessaan. Ranska peräti erosi vuonna 1958 Naton sotilaallisista johtoelimistä, kun presidentti Charles de Gaullen vaatimusta kolmen ydinasevaltion eli Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ranskan johtamasta Natosta ei toteutunut.
Tutkija on huolissaan siitä, että ”Venäjä kasvattaa edelleen etumatkaansa Natoon nähden alueellisessa ydinasepelotteessa kehittämällä ja ottamalla käyttöön yhä enemmän ydinasejärjestelmiä ilmassa, merellä ja maalla”.
Venäjän taktisten ydinaseiden arsenaali on laaja ja sen ansiosta se kykenee kattamaan niin taistelukentän kuin koko sotatoimialueenkin.
Kun Yhdysvallat on vetäytymässä Euroopasta Tyynenmeren alueelle, tulee Alberquen mukaan muodostaa anglo-ranskalainen korvaava, kahdenväliseen yhteistyöhön perustuva järjestelmä. Tähän mennessä Ranskan ydinasepelote on ollut irrallinen Natosta ja täysin Ranskan presidentin kansallisen päätöksenteon alainen, kuten Verkkouutisetkin on kertonut tässä.
– Ranskan kehitteillä oleva ilmasta laukaistava ydinristeilyohjus Air-Sol Nucléaire de 4e Génération (ASN4G) sekä siihen kuuluva Tête Nucléaire Aéroportée de 4e Génération (TNA4G) -ydinkärki tulisi kehittää yhteishankkeena, esittää Alberque ja jatkaa:
– Ratkaisussa Ranska säilyttäisi täyden kansallisen päätäntävallan ydinasevoimistaan, mutta Yhdistynyt kuningaskunta toimisi sillanrakentajana Ranskan ja Naton välillä välittämällä yhteyksiä Naton ydinasesuunnitteluryhmään (Nuclear Planning Group, NPG).
Britit voisivat tarvittaessa käyttää Ranskan järjestelmiä
Käytännössä Alberquen esityksen mukaan tämä toimisi niin, että ”Iso-Britannia varaisi vähintään 100 ydinaseella varustettua ASN4G-ohjusta Naton liittolaisten käyttöön.”
– Ohjukset sijoitettaisiin sertifioituihin ydinasekykyisiin lentokoneisiin (Dual-Capable Aircraft, DCA), mikä vahvistaisi Naton ydinpelotteen eurooppalaista pilaria ja toimisi varautumiskeinona siltä varalta, että Yhdysvaltain tuki liittokunnalle tulevaisuudessa heikkenisi tai keskeytyisi.
Pitkän aikavälin ydinaseiskukyvyn turvaamiseksi ”yhteistyö tulisi myös ulottaa merellä olevaan ydinasepelotteeseen”.
– Ballistisia ohjuksia kantavat ydinsukellusveneet (SSBN) suunniteltaisiin yhteensopivaksi siten, että Iso-Britannia voisi tarvittaessa käyttää Yhdysvaltain järjestelmien sijaan Ranskan ohjusjärjestelmiä.