Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) oli keskiviikkoillalla 3. kesäkuuta Ylen A-studion vieraana.
Hän kommentoi Ukrainan keskiviikkoaamuna tekemää droonihyökkäystä Pietarin alueelle. Ukraina osui Pietarin öljyterminaaliin ja venäläiskorvettiin Boiki.
– Puolen yön jälkeen oli merkkejä siitä, että Ukrainan merkittävä lennokki-isku Venäjälle on taas käynnistynyt. Suomi tyhjensi välittömästi meri- ja ilmatilaa Porvoon ja Lappeenrannan välillä, kertoi Häkkänen.
Puolustusministeri kertoi maa-, meri- ja ilmavoimien aloittaneen valmiustoimet, joilla ”olisi kyetty turvaamaan se, ettei näitä drooneja Suomen alueelle päädy”.
– Tämän hetken tietojen mukaan ei ole päätynyt. Mutta pidettiin yön aikana yöllä riittävää valmiutta, jotta voidaan torjua droonit. Kyse oli jälleen aika merkittävästä iskusta Suomenlahden pohjukkaan, sanoi puolustusministeri.
Häkkänen korosti, että puolustusministeriö ja puolustusvoimat eivät kommentoi mediassa esitettyjä väitteitä siitä, miten droonihyökkäyksistä saadaan tietoa.
– Ne ovat lähtökohtaisesti Ukrainan drooneja. Mutta minkä tiedustelun kautta, millä kyvyllä ja mistä lähteistä tiedot ovat. Se on kaikkein arkaluontoisinta tietoa.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Naton ydinasepelotteeseen ”kristallinkirkas”
Arkaluontoisuus liittyy myös Naton yhteiseen ydinasepelotteeseen. Euroopan Nato-maiden suuri ydinasevalta onn Ranska, mutta se on pitänyt noin 300 ydinkärjen vahvuista ydinasettaan kansallisessa päätäntävallassa Naton järjestelmän ulkopuolella.
– Meillä on Natossa laajemmat, merkittävämmät ja massiivisemmat järjestelmät käytössä. Ja Ranska on tästä erilainen, koska se on heillä puhtaasti täysin kansallinen ja presidentin päätösvallassa oleva asia, huomautti Häkkänen.
Nyt Ranska on kuitenkin ilmaissut mahdollisuutta avata ydinasesateenvarjoaan muun Euroopan suojaksi. Kyse olisi Häkkäsen mukaan ”lisäarvoa” tuottavasta ratkaisusta.
– Kaikki Euroopassa ovat ottaneet sen tervetulleena vastaan, että Ranska haluaa nyt avata tätä. He ovat Nato-maana tervetulleet sitä tekemään. Mutta Ranska ei ole näillä näkymin tulossa mukaan Naton ydinaseiden komentorakenteeseen.
Suomi odottaa siis kuulevansa tarkemmin siitä, mitä Ranska käytännössä ehdottaa ja ”käynnissä on vuoropuhelu”.
Naton ydinasepelotteen perustan muodostaa Yhdysvaltojen tarjoama ydinasesuoja.
– Kun Yhdysvallat vähentää vastuitaan Euroopassa, on hyvä, että Eurooppa ottaa lisää roolia kaikilla puolustuksen aloilla, kuten Ranska ydinasepelotteesta, totesi Häkkänen ja jatkoi:
– Amerikkalaiset ovat kristallinkirkkaasti julkisuudessa ja ei-julkisesti kokouksissa sanoneet, että he ovat täysimääräisesti sitoutuneet Natolle tuotettuun ydinpelotteeseen. Vain perinteisen puolustuskyvyn vetovastuu siirtyy Euroopalle. Ydinpelote Naton kautta on täysimääräinen ja kristallinkirkas, ja sen rinnalle rakentuu tämä ranskalainen malli.