Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä USA:n tuottavuus nousi 2,6 prosenttia ja EU:n vastaavasti laski 1,2 prosenttia. Tämä ei ollut poikkeuksellinen lukema, vaan pikemminkin pitkään jatkunut trendi. EU on jäämässä jälkeen kansainvälisessä kisassa kilpailukyvystä ja investoinneista.
Tanskalainen Novo Nordisk on ainoa eurooppalainen yritys raskaassa sarjassa. Teknologiajätit ovat amerikkalaisia, ja kiinalaiset ovat valloittamassa jopa perinteisesti vahvan autoalan, tuon Saksan teollisen ihmeen kruununjalokiven.
EU:n kilpailukyky ja toimivat sisämarkkinat ovat olleet keskeisiä teemoja omassa työssäni Eurooppaministerinä, mutta aihe on onneksi noussut myös vaaliaiheeksi mediassa ja vaalikoneissa. Keskustelu sisämarkkinoiden toimivuudesta ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamisesta onkin tärkeää Suomelle.
COVID-19 pandemian myötä EU:ta kohtasi ennennäkemättömät haasteet, joita seurasi Venäjän hyökkäyssota ja sittemmin myös energian hintojen nousu. Seurauksena globaalin avoimen kaupan järjestelmän perustat heikentyivät, ja unionin kilpailukykyä ravisteltiin. Eurooppalainen reaktio oli välttämätön, mutta osin myös lyhytnäköinen. Päätimme parantaa omaa kilpailukykyämme julkisin varoin, valtiontuin.
Nyt onneksi on saavutettu tilanne, jossa talouden perustat alkavat taas olemaan suhteellisen vakaat. Tämä ei kuitenkaan ole pysäyttänyt valtioita Euroopassa – esimerkiksi Saksaa – myöntämästä suuria määriä tukia omille yrityksilleen kilpailuaseman turvaamiseksi.
Samaa on nähty muualla maailmassa. Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act (IRA) on onnistunut houkuttelemaan investointeja varsin tehokkaasti, ja myös Kiina on tavoilleen uskollisena tukenut omaa teollisuuttaan avokätisesti. Suomen kokoiselle pienelle valtiolle tämä luo haasteita.
Kesällä valmistuu Italian entisen pääministerin Mario Draghin raportti EU:n kilpailukyvyn tilanteesta. Vuonna 2012 EKP:n silloisena johtajana Draghi lausui kuuluisat sanansa Euron pelastamisesta: hän oli valmis tekemään kaiken tarvittavan Euron pelastamiseksi. Toivon kovasti, että EU:n kilpailukykyä lähdetään nyt palauttamaan samassa hengessä kuin Euroa vuonna 2012. Kaikki tarvittava on nyt tehtävä.
EU ei kaipaa koheesiopolitiikan ja valtiontukishoppailun sekamelskaa, vaan uskoa omiin vahvuuksiimme. Kilpailukykyä ei synnytetä lyhytnäköisin, ennakoimattoman investointiympäristön synnyttävin poliittisin päätöksin vaan panostamalla tutkimukseen ja kehitystyöhön, koulutukseen, infraan, verkkoihin ja ennen kaikkea toimiviin sisämarkkinoihin.
Yritykset löytävät kyllä paikkoja kilpailukykyisille investoinneille, kunhan EU luo näille investoinneille markkinaehtoiset edellytykset.
Nyt onkin siis saatava EU:n sisämarkkinoiden pyörät pyörimään, jotta kilpailukyky voidaan pelastaa. Sisämarkkinat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen euroalueella samojen sääntöjen puitteissa, ja edistää kilpailumahdollisuuksia myös globaalilla tasolla. Toimivat sisämarkkinat ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ovat loppujen lopuksi tärkeimpiä syitä, miksi Suomi kohta 30 vuotta sitten päätti liittyä EU:hun.
EU:n kilpailukyky ja toimivat sisämarkkinat ovat myös tärkeitä teemoja näin Eurovaalien alla. 9 kesäkuuta valitsemme ketkä 15 suomalaista tulee edustamaan Suomea Euroopan parlamentissa ja istumaan niissä pöydissä, joissa päätetään niistä säännöistä, jotka joko sujuvoittavat – tai hankaloittavat – suomalaisten yritysten mahdollisuuksia menestyä globaalisti. Äänesi on siis tärkeä myös näissä vaaleissa.
