Lisäksi komissio esittää ns. sinisen kortin järjestelmään sääntöuudistuksia, jotka koskevat muualta EU:hun töihin tulevia ammattilaisia.
Komission tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan, jos kolmansien maiden kansalaiset kotoutetaan hyvin ja nopeasti, he voivat panoksellaan parantaa työmarkkinoiden toimintaa, auttaa vastaamaan väestörakenteen haasteisiin ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.
– On olemassa selkeä vaara, että kotouttamattomuuden kustannukset ovat suuremmat kuin kotouttamispolitiikkojen kustannukset, komissio sanoo tiedotteessaan.
EU-maiden toimenpiteistä huolimatta kolmansista maista tulleet maahanmuuttajat ja pakolaisaseman saaneet henkilöt ovat edelleen muita suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti.
– Kotouttamispolitiikat kuuluvat edelleen suurelta osin EU-maiden toimivaltaan. Monet maat kohtaavat nykyisessä tilanteessa kuitenkin samantapaisia haasteita, joten EU:n tason toimet voivat tuottaa lisäarvoa rakenteellisen ja taloudellisen avun muodossa, katsoo komissio.
Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan toimenpiteitä avainaloilla, joita ovat saapumista ja lähtöä edeltävät kotouttamistoimet, erityisesti selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville, uudelleensijoitettaville ihmisille. Näitä ovat koulutus, työllisyys ja ammatillinen koulutus sekä peruspalvelujen saatavuus, aktivoiminen ja sosiaalinen osallisuus.
Lisäksi komissio ehdottaa strategisempia ja koordinoidumpia toimia, kun EU:n varoja käytetään kansallisten kotouttamistoimien tukemiseen.
Sinisen kortin järjestelmä uusiksi
Vuodelta 2009 peräisin oleva EU:n sinisen kortin järjestelmä on komission mukaan osoittautunut riittämättömäksi ja vähemmän houkuttelevaksi, eikä sitä sen vuoksi hyödynnetä tarpeeksi.
– Järjestelmän käyttöä ovat vähentäneet rajoittavat maahanpääsyn edellytykset sekä kansallisella tasolla sovelletut rinnakkaiset säännöt, ehdot ja menettelyt, komissio toteaa.
Vain 31 prosenttia OECD-maihin muuttaneista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista valitsi kohteekseen EU:n. Tämä tarkoittaa, että ammattitaitoiset työntekijät valitsevat muita, EU:n kanssa taloudellisesti kilpailevia kohteita.
Sinisen kortin järjestelmää koskevalla ehdotuksella uudistetaan nykyisiä sääntöjä ja pyritään parantamaan EU:n kykyä houkutella erittäin ammattitaitoisia kolmansien maiden kansalaisia ja saada heidät pysymään EU:ssa.
Ehdotuksen mukaan EU:ssa otettaisiin käyttöön yhtenäinen järjestelmä, joka korvaa korkeaa pätevyyttä vaativaan työhön sovellettavat rinnakkaiset kansalliset järjestelmät, jotta voidaan tarjota enemmän selkeyttä sekä työnhakijoille että työnantajille ja parantaa sinisen kortin järjestelmän näkyvyyttä ja kilpailukykyä.
Ehdotus edistää EU:n sisäistä liikkuvuutta helpottamalla menettelyjä ja myös mahdollistamalla enintään 80 päivän työmatkat sinistä korttia käyttävissä EU-maissa.
Ehdotuksella vahvistetaan sekä sinisen kortin haltijoiden oikeuksia (nopeampi mahdollisuus saada pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema, välitön ja joustavampi pääsy työmarkkinoille) että heidän perheenjäsentensä oikeuksia (he voivat tulla EU:n sinisen kortin haltijan luo samanaikaisesti).
– Tämän pitäisi tehdä EU:sta houkuttelevampi kohde erittäin ammattitaitoisille työntekijöille, uskoo komissio.
Uuden sinisen kortin järjestelmän arvioidaan edistävän EU:n taloutta 1,4–6,2 miljardia euroa vuodessa uusien osaajien tullessa EU:n työmarkkinoille.
