EU peruutti vasta huhtikuussa määräämistään pakotteista venäläiselle turkiskaupalle. Viime viikolla valmistuneessa ja julkaistussa uudessa pakotepaketissa soopelin eli nokinäädän turkkien tuonti EU:iin saakin jatkua poikkeusmääräyksellä. Nyt raakanahkoja saa sittenkin tuoda. Ylellisyystuotteet kuten valmiit turkistakit ovat edelleen pakotteiden kohteina.
EU-asioita seuraavan Euractiv-lehden mukaan poikkeusta vaativat Kreikka ja Italia, jotka ovat venäläisten turkisten suurimpia ostajia.
Venäläinen soopeli (Martes zibellina) on maailman arvostetuin luonnonturkis. Lähes kaikki maailman soopelinnahat tulevat Venäjältä. Mutta toisin kuin vaikkapa minkkien kohdalla, suuri osa venäläisestä soopelista ei tule turkistarhoilta, vaan pyydetään luonnosta. Tärkeimpiä pyyntialueita ovat Burjatia, Jakutia, Tuva, Habarovsk, Krasnojarsk ja Baikaljärven seutu Irkutskissa.
Yksittäisen huippulaatuisen soopelin hinta voi nousta useisiin tuhansiin euroihin. Ja kun yhteen täyspitkään soopeliturkkiin tarvitaan mallista riippuen 40–60 eläimen nahka, nousee soopelivaatteen hinta helposti kymmeniin tuhansiin euroihin. Esimerkiksi arvostetusta Barguzinin luonnonsuojelualueen läheltä pyydetystä soopelista valmistettu kokopitkä naisten turkis maksaa New Yorkissa Pologeorgisin liikkeessä 95 000 dollaria, eli noin 83 000 euroa.
Venäjän ainoan kansainvälisen turkishuutokauppahuoneen Sojuzpušninan mukaan suurimpia ostajia ovat edelleen aivan viime aikoihin asti olleet kreikkalaiset ja italialaiset yritykset, kiinalaisten ja venäläisten lisäksi.
Kreikka, taas
Esimerkiksi Kreikassa Kastorian alueella turkisteollisuus vastusti ankarasti pakotteita jo vuonna 2022. Kreikassa turkiksille ei juuri ole menekkiä, mutta teollisuus möikin tuotteitaan Venäjälle. He valittivat, ettei uusien markkinoiden löytäminen ole mitään ”hedelmäkauppaa”, eli löytäminen ei ole helppoa.
Italiassa muotitaloista aitoja turkiksia käyttää enää harva, kuten Fendi, mutta Italiassa on runsaasti vaateteollisuutta joka valmistaa tuotteita korkean laatulupauksensa turvin muihin maihin. Noin puolet Italian turkis- ja turkistuoteteollisuudesta meneekin vientiin. Suuria ostajamaita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani, Kiina ja Persianlahden maat.
Nyt Euractiv kertoo, että syynä soopelinahkojen tuonnin sallimiselle on se, miten voimakkaasti Venäjä dominoi koko maailman soopelinnahkamarkkinaa. Venäjän osuus maailmanmarkkinasta hipoo sataa prosenttia. Pieniä soopelikantoja esiintyy Mongoliassa, Koillis-Kiinassa, Kazakstanissa ja Pohjois-Koreassa, ja jopa Suomesta on tavattu kolme yksilöä, mutta volyymissa kukaan ei pärjää Venäjälle joka tuottaa jopa 600 000 soopelinnahkaa vuodessa.
– Sitä on erittäin vaikeaa hankkia mistään muualta, Euractivin lähde sanoi.
Kaikki muut Venäjältä saatavat turkikset ovat kuitenkin edelleen pakotteiden kohteena. Minkin, näädän, ketun, supikoiran ja muiden turkisnahkojen tuonti Venäjältä on pakoterikkomus.
Täyskielto tekeillä
Samalla EU:ssa on edelleen valmistelussa hanke kieltää turkistarhaus kokonaan.
Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa tarhaus on edelleen laajemmin elinkeino. Muita ovat Puola, Kreikka ja Espanja. EU-maista tarhauksen ovat kieltäneet kokonaan Itävalta, Belgia, Kroatia, Tšekki, Viro, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Slovakia ja Slovenia.
Osittaisia kieltoja on myös Ranskassa, Tanskassa ja Unkarissa.
Venäjän soopelit eivät ole tarhoissa kärsineet, sillä ne ovat pääsääntöisesti luonnonvaraisia. Venäjältä ostamisessa on useita muita eettisiä ongelmia.