Venäjän taloudella ei ole vuosiin näköpiirissä nopeaa – yli neljän prosentin kasvua – vuodessa, jollaista nähtiin sotateollisuuden siivittämänä vuosina 2023–2024.
Vuoteen 2032 asti bruttokansantuotteen kasvu jää alle kahden prosentin vuodessa. Näin arvioidaan Venäjän kauppakorkeakoulun kehityskeskuksen laatimassa konsensusennusteessa. Tämän vuoden kasvuksi ennusteessa arvioidaan 0,6 prosenttia, ensi vuoden kasvuksi yksi prosentti ja vuonna 2028 kasvuksi 1,6 prosenttia.
Sen jälkeen kasvu kiihtyisi vähitellen kahteen prosenttiin vuonna 2032.
Vaikka ennusteessa on kasvua Venäjän jää entistä enemmän jälkeen muista maista. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,1–3,2 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2031 asti.
Jos IMF:n ennuste ja Kehityskeskuksen konsensusennuste toteutuvat, Venäjän talous kasvaa kuuden vuoden aikana (2026–2031) 8,9 prosenttia, alle puolet maailmantalouden 20,5 prosentin kasvusta.
Lisäksi Venäjä jää IMF:n ennusteen mukaan jälkeen jopa kehittyneistä maista. Niiden talous kasvaa 1,5–1,8 prosenttia vuodessa ja kuudessa vuodessa yhteensä 10,2 prosenttia. Kehittyvien maiden, joihin Venäjä kuuluu, talous kasvaa IMF:n ennusteen mukaan hieman yli neljä prosenttia vuodessa ja yhteensä 27 prosenttia kuudessa vuodessa. Se on kolme kertaa enemmän kuin Venäjällä.
Venäjän johtavat Kremliä tukevat taloustieteilijät määrittelivät ohjelmallisessa artikkelissaan ensisijaiseksi tavoitteeksi nostaa talouden keskikasvuksi vähintään 3,5 prosenttia vuodessa seuraavan vuosikymmenen aikana.
Heidän mukaansa se on välttämätöntä, jotta valtio saisi ”sen vähimmäismäärän tuloja”, jolla se pystyisi ratkaisemaan edessään olevat haasteet: hupenevien öljy- ja kaasutulojen korvaaminen, rahoituksen löytäminen sotaan ja vastakkainasetteluun lännen kanssa, kriittisen riippuvuuden vähentäminen ulkomaisesta teknologiasta ja tuonnista sekä venäläisten tulojen kasvattaminen.
Asiantuntijat pitävät tätä kuitenkin utopiana. Analyysikeskus CASEn tutkijoiden Sergei Aleksashenkon, Vladislav Inozemtsevin ja Dmitri Nekrasovin julkaiseman raportin nimi on ”Diktaattorin perintö: uusi pysähtyneisyys”. Sen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Venäjän taloudelle ei ole näköpiirissä juuri mitään edellytyksiä merkittävään kasvuun.
Pennsylvanian osavaltionyliopiston Tatjana Mihailovan mukaan Venäjän tulevaisuuden talouskehitys riippuu ennen kaikkea sodasta. Jos mikään ei muutu, edessä on ”samaa kuin ennenkin, mutta koko ajan vain huonompana”.
Jos taas solmitaan aselepo tai rauha, Venäjän talouden kehityskulku voi muuttua.
LUE MYÖS:
Tilastoviranomainen myöntää: Venäjän talouskasvu on ollut tilastollinen virhe (VU 30.8.2026)