Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti-puheet sekä uhkaukset asettaa EU-maille tuontitulleja eivät voi olla puhuttamatta EU-johtajien kokoontuessa tänään Brysseliin. Puolustusta käsittelevän epävirallisen kokouksen agenda onkin käytännössä laajentumassa entisestään.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa tiivistää tammikuun kutsukirjeessään kokouksen keskeiset tavoitteet, jotka liittyvät Euroopan suurempaan vastuunottoon omasta puolustuksestaan sekä puolustusteollisen yhteistyön tiivistämiseen Euroopan tasolla.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kertonut nostavansa kokouksessa esille myös Itämeren kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaamisen.
EU-johtajat tapaavat Brysselissä myös Naton pääsihteerin Mark Rutten sekä EU:hun kuulumattoman Britannian pääministerin Keir Starmerin.
Keskusteluissa noussee esiin jäsenmaiden puolustusmäärärahat sekä EU-tason potentiaaliset rahoitusmekanismit puolustusinvestointien nostamiseksi. Suomen aloitteesta vastikään laaditussa kirjeessä vaaditaan muutosta Euroopan investointipankin toistaiseksi rajalliseen kykyyn rahoittaa puolustusinvestointeja. Kirjeen takana on kaikkiaan 19 jäsenvaltiota.
Brysselin keskusteluissa noussee esille myös mahdollinen yhteisvelka Ukrainan tukemiseen ja puolustuksen tarpeisiin liittyen. Kysymys yhteisvelasta on jakanut jossain määrin jäsenmaita.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina, että Suomi on ”avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi. ”