Elokuussa 1941 – vain muutamaa kuukautta ennen Japanin hyökkäystä Pearl Harboriin – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Britannian pääministeri Winston Churchill tapasivat Newfoundlandin edustalla ja sopivat Atlantin julistuksesta, joka loi myöhemmin perustan demokraattisten valtioiden toisen maailmansodan jälkeiselle yhteistyölle.
Britannia ja natsi-Saksa olivat olleet sodassa syyskuusta 1939 alkaen. Yhdysvallat liittyi sotaan vasta Japanin hyökättyä 6. joulukuuta 1941 USA:n Tyynenmeren laivaston keskeiseen tukikohtaan Pearl Harborissa.
Rooseveltin ja Churchillin antaman Atlantin julistuksen keskeisiä kohtia olivat laajentumispyrkimysten torjuminen, väkivalloin alistettujen valtioiden suvereniteetin palauttaminen, merten vapaus sekä maailmankauppaa ja luonnonvarojen hallintaa määrittävät periaatteet.
– Julistus ja sen pohjalta syntynyt liitto ovat amerikkalaisen valtiomiestaidon huippuhetkiä. Perjantaina Oval Officessa maailma joutui todistamaan päinvastaista, journalisti Bret Stephens kirjoittaa New York Timesissa Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin myrskyisään tapaamiseen viitaten.
– Jos Roosevelt olisi käskenyt Churchillia tavoittelemaan Adolf Hitleriltä rauhaa millaisin ehdoin tahansa ja luovuttamaan Britannian hiilivarannot Yhdysvalloille vastineeksi siitä, että maa ei saa Yhdysvaltojen turvatakuita, se olisi saattanut lähennellä sitä, mitä Trump Zelenskyille teki, Stephens toteaa.
Riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti Zelenskyi omat korttinsa pelasi, presidenttien kohtaaminen Washingtonissa oli Stephensin mielestä USA:n kannalta syvästi häpeällinen.
Mikäli Ukrainan odotetaan korvaavan Yhdysvalloilta saamansa aseavun, eikö sillä, että Venäjä on sotilaallisesti rampautettu ja että Ukraina on noussut Pentagonia kiinnostavan droonisodankäynnin johtavaksi osaajaksi, ole mitään arvoa?
– Jos Trumpin hallinto tavoittelee taloudellista vastapalvelusta, paras keino olisi yhteistyössä eurooppalaisten kumppaniemme kanssa takavarikoida Venäjän jäädytetyt varat ja sijoittaa ne tilille, jolla Ukraina voi maksaa amerikkalaisvalmisteisista aseista, Stephens sanoo.
– Ellei Yhdysvallat sitä tee, eurooppalaisten pitäisi antaa ukrainalaisten hankkia aseita Dassault’lta, Saabilta, Rheinmetallilta, BAE Systemsiltä ja muilta eurooppalaisilta puolustusteollisuusyrityksiltä avulla – katsotaan sitten, miten America First -väki siihen suhtautuu, Stephens esittää.
Tämä voisi hänen mukaansa myös osaltaan kannustaa Eurooppaa investoimaan mahdollisimman nopeasti ja voimakkaasti omien asevoimiensa varustamiseen – ei pelkästään Naton vahvistamiseksi, vaan myös liittokunnan hajoamisen varalta.
Vaikka amerikkalaisten enemmistö halunneekin nähdä Venäjän ja Ukrainan välisen sodan päättyvän, he eivät varmastikaan halua sen päättyvän Vladimir Putinin ehdoilla, Stephens painottaa.
– Venäjän voitolla Ukrainassa – myös tulitauolla, joka antaisi Moskovalle mahdollisuuden kerätä voimiaan ennen seuraavaa hyökkäystä, olisi täsmälleen sama vaikutus kuin Talebanin voitolla Afganistanissa: se rohkaisisi Amerikan vihollisia entistäkin aggressiivisempaan toimintaan, hän varoittaa.
Bret Stephens on kansainvälisiin asioihin erikoistunut Pulitzer-palkittu toimittaja ja tietokirjailija, jonka pääsyn Venäjälle Vladimir Putinin hallinto on kieltänyt eliniäksi.