Ukrainassa hämmästeltiin viime vuoden lopulla Ranskassa koulutetun ja länsikalustolla varustetun 155. prikaatin heikkoa suoriutumista rintamalla.
Yli 1 700 yksikön sotilasta karkasi ennen ensimmäistä taistelukosketusta. Katastrofin katsottiin nostaneen esiin asevoimien johtoon ja hallintoon liittyviä vakavia ongelmia.
Prikaati on taistellut Donetskin alueella sijaitsevan Pokrovskin lähellä. Ukrainalle kannalta tärkeän huoltokaupungin hallinnalla on asiantuntijoiden mukaan merkitystä sille, miten sotatoimet tulevat etenemään maan itäosissa.
Uudesta 155. prikaatista suunniteltiin kärkiyksikköä, jonka 4 500 miestä pystyisivät iskemään tehokkaasti modernilla kalustolla venäläisjoukkoja vastaan. Kalustossa on VAB-miehistönkuljetusajoneuvoja, AMX-10 RC-rynnäkkövaunuja, Caesar-haupitseja ja Milan-panssarintorjuntaohjuksia. Etulinjaan saapumisen jälkeen karkurien määrä kasvoi nopeasti, ja prikaatista pilkottiin osia muiden yksiköiden vahvistamiseksi.
Monien asiantuntijoiden mukaan Ukraina teki virheen muodostaessaan kokonaan uusia yksiköitä, joihin ohjattiin hiljattain värvättyjä kokemattomia sotilaita. Heidät olisi myös voitu siirtää olemassa oleviin yksiköihin vahvistuksina. Tällöin etulinjassa tehtävä koulutus olisi ollut helpompaa harjaantuneiden sotilaiden ohjauksessa.
VAB:n kuljettaja Zakha kehuu ranskalaisvalmisteisen ajoneuvon nopeutta.
– Verrattuna neuvostoaikaisiin ajoneuvoihin, on tämän etuna nopeus. Se kiihtyy hyvin ja sillä ajaminen on sujuvaa. Panssarikin on kestävää: meihin osui, mutta vaunu ei tuhoutunut, Zakha toteaa.
Sotilaan mukaan ajoneuvon raskaalla konekiväärillä voi tukea jalkaväkeä etulinjassa. Tämä auttaa myös haavoittuneiden evakuoinnista. Donetskin mutainen maasto on silti haaste kaikille pyöräajoneuvoille.
Ranskan lahjoittamia ajoneuvoja oli pakko vahvistaa metallihäkeillä ja elektronisilla häirintälaitteilla Venäjän joukkojen käyttämien FPV-räjähdedroonien muodostaman uhkan vuoksi.
– Ensimmäiseksi tunnet pelon, sitä on vaikea kuvailla, Zakha kuvailee jatkuvia drooni-iskuja.
Venäjän joukkojen tavoitteena on katkaista Pokrovskia ympäröivät huoltotiet. Niiden hallinnasta on kamppailtu kuukausien ajan.
Kuusi kuukautta asevoimissa olleella Buballa ei ollut minkäänlaista sotilastaustaa ennen koulutusta Ranskassa. Hän toimii yksikön tiedustelijana.
– Olisi ollut parempi, jos koulutusjakso olisi ollut pidempi, mutta opimme hyviä taitoja, sotilas sanoo.
Hänen mukaansa suurin ongelma oli se, ettei Ranskassa järjestetty koulutus vastannut Ukrainan rintamalla käytävää modernia sodankäyntiä.
– Siellä ei ole tykistön kohteena, eikä kukaan käytä lennokkeja. Käytössä olivat vain rynnäkkökiväärit. Sellainen touhu ei toimi enää täällä, Buba toteaa.