Euroopan avaruusjärjestön Planck-avaruusteleskoopin mittauksiin perustuvat koko taivaan kartat kosmisen taustasäteilyn polarisaatiosta julkaistiin torstaina.
Aikaisempia huomattavasti tarkemmat havainnot osoittavat, että ensimmäiset tähdet syntyivät aiemmin arvioitua myöhemmin ja että aiemmat gravitaatioaaltojen vaikutukseksi tulkitut havainnot johtuvat tähtienvälisestä pölystä.
Helsingin yliopistosta kerrotaan, että sen tutkijoilla on ollut keskeinen osuus karttojen laatimisessa ja kosmologisten parametrien määrittämisessä sen avulla.
Ensimmäiset tähdet syntyivät arvioitua myöhemmin
Planckin havaintojen mukaan ensimmäiset tähdet syntyivät, kun maailmankaikkeus oli noin 560 miljoonan vuoden ikäinen. NASAn WMAP-satelliitin polarisaatiomittauksiin perustunut aiempi arvio oli noin 440 miljoonaa vuotta.
Ero on Helsingin yliopiston mukaan merkittävä tähtien ja galaksien synnyn ymmärtämiselle.
Painovoima-aaltoja ei vielä löydetty
Viime keväänä julkistettiin etelänavalla sijaitsevan BICEP2-teleskoopin mittaushavainnot avaruuden taustasäteilyn polarisaatiosta. Polarisaatiokuviossa havaittiin spiraalimaista rakennetta, jonka tulkittiin johtuvan alkuräjähdyksestä peräisin olevista gravitaatioaalloista.
Planckin ja BICEP2:n havaintojen yhdistäminen kuitenkin osoittaa, että pääosa tai ehkä kaikki BICEP2:n havaitsemasta spiraalimaisesta rakenteesta onkin peräisin tähtienvälisestä pölystä.
Alkuräjähdyksen painovoima-aaltoja ei siis vielä olekaan löydetty, ja Helsingin yliopiston mukaan niiden etsimiseen tarvitaan herkempiä havaintolaitteita.
Muut tulokset entistä tarkempia
Muilta osin Planckin uudet tulokset ovat yhtäpitäviä aikaisempien, erityisesti Planckin omien vuonna 2013 julkaistujen tulosten kanssa.
Tulokset ovat vain entistä tarkempia, kuten maailmankaikkeutta kuvaavat perussuureet. Maailmankaikkeuden iäksi on mitattu 13,8 miljardia vuotta.
Maailmankaikkeudesta 4,9 prosenttia on tavanomaista atomeista koostuvaa ainetta, 25,9 prosenttia toistaiseksi tuntemattomista hiukkasista koostuvaa pimeää ainetta ja 69,2 prosenttia avaruuden laajenemista kiihdyttävää, niin sanottua pimeää energiaa.
Helsingin yliopisto mukana Planck-projektissa
Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kosmologian tutkimusryhmä osallistuu Planck-projektiin dosentti Hannu Kurki-Suonion johdolla.
– Erityisen merkittävä osuus ryhmällä on Planck-satelliitin karttojen laatimisessa, Kurki-Suonio kertoo yliopiston tiedotteessa.
Kartat laaditaan ensin erikseen kullekin Planckin mittaamalle aallonpituudelle. Akatemiatutkija Elina Keihänen opiskelijoineen on vastannut kolmen pisimmän aallonpituuden karttojen laatimisesta.
Ryhmä osallistui myös kosmologisten parametrien määrittämiseen taustasäteilykartoista tutkijatohtori Jussi Väliviidan johdolla.
Planck laukaistiin avaruuteen vuonna 2009, ja se teki mittauksia vuoden 2013 lokakuuhun asti. Nyt julkaistut tulokset eivät ole vielä lopulliset, vaan osa datasta julkaistaan myöhemmin ensi kesänä.
