Vuonna 2022 energia nousi yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun keskiöön, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama törkeä hyökkäyssota aiheutti energiamarkkinoille shokin ja muutti voimakkaasti perinteisiä polttoaineiden jakeluketjuja. Venäjän häikäilemätön tapa käyttää erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopan energiariippuvuutta hyödyksi osana monikanavaista hyökkäyssotaansa uhkasi iskeä meidät polvilleen. Bioenergian ja muiden voimalaitospolttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi ja Eurooppa aloitti kivuliaan irtautumisen Venäjän kaasutoimituksista. Pitkään vakautta, ennustettavuutta ja erittäin kohtuullisia hintatasoja ylläpitäneet energiamarkkinat ajautuivat shokkiin ja täysi katastrofi oli pahimmillaan vain päivien tai tuntien päässä.
Lopulta energia-ala ja yhteiskunta selvisivät viime talvesta pelättyä paremmin. Selviytymistä edesauttoivat kuluttajien ja elinkeinoelämän kriisitietoisuus, ja energian hinnannousun seurauksena käynnistynyt valtakunnallinen Motivan Astetta Alemmas -kampanja, jotka johtivat yhdessä merkittäviin energiansäästötoimiin. Energiasodassa myös lämmin talvi oli puolellamme eivätkä Euroopan energiavarastot huvenneet pelätyllä tavalla.
Näiden selviytymistä edistäneiden kiistattomien tosiasioiden lisäksi on olemassa yksi julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt tekijä, joka edesauttoi Suomea selviytymään energiakriisin ensimmäisestä talvesta – kaukolämpöverkot.
Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden kaukolämmön parissa on yli 1,3 miljoonan suomalaisen koti ja kaukolämpöverkkoa meillä riittää Sodankylästä Timbuktuun eli yli 6 000 kilometriä. Suomessa kaukolämpöverkot mahdollistavat monipuolisen polttoainepohjan käyttämisen, hukkalämpöjen talteenoton ja lämpöpumppujen hyödyntämisen sekä monenlaisten uusien teknologioiden ja tuotantomuotojen sektorikytkennän osaksi lämmitysjärjestelmää.
Tämä on se keskeinen ero esimerkiksi Saksaan verrattuna, jossa lämmitys nojaa pitkälti yhteen tekijään eli kaasun hyödyntämiseen. Energiajärjestelmämme monipuolisuus, jonka mahdollistamisessa kaukolämpöverkot ovat avainasemassa, oli kriittinen tekijä kriisitalven ylittämisessä. Selvisimme Venäjän kaasutoimitusten päättymisestä ja jopa bioenergian eli käytännössä venäläisen puun tuonnin yllättävästä loppumisesta, koska kaukolämpöjärjestelmämme sopeutuu monenlaisten polttoaineiden käyttöön joustavasti.
Energiakriisi ei kuitenkaan ole ohi ja talvi häämöttää jossain juhannuksen tuolla puolen. Winter is coming.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama markkinahäiriö vaikuttaa energian tuotantoon tulevanakin talvena. Polttoainetarjonnan pienenemisen aiheuttamat kustannusvaikutukset eivät ole menneet kaikkialla kaukolämmön hintoihin, kiitos yhteistuotantolaitosten poikkeuksellisen kannattavuuden. Sähkön hinta on laskenut ja paine on nyt kaukolämmön puolella. Energiayhtiöissä ja teollisuudessa reagoidaan polttoainetilanteeseen siirtymällä osin sähkön käyttöön kaukolämmön tuotannossa. Kaupunkienergiayhtiöiden kaukolämpöverkkoja lämmittävät jo tulevana talvena satojen megawattien edestä lämpöä puskevat sähkökattilat.
Kotimaisen biopolttoaineen ja turpeen paras kuivumiskausi on juhannuksen jälkeen ohi, joten kesäkuun lopussa saamme ensimmäiset arviot talven polttoainetilanteesta. Konsulttiyritys Afry selvitti alkuvuonna kotimaisten polttoaineiden riittävyyttä perustuen polttoaineiden kysyntä- ja tarjontaskenaarioihin. Energiayhtiöiden ja alan järjestöjen teettämän selvityksen perusteella arvioitu energiapuun tarjonta ja turpeen tuotantomahdollisuus eivät riitä kattamaan polttoaineiden kysyntää lähivuosina.
Tämä on sääli, sillä Suomen metsissä on miljoona hehtaaria metsien kasvua hidastavia ensiharvennusrästejä. Ne hoitamalla syntyisi työtä ja tuloja, kustannustehokasta kotimaista bioenergiaa ja ratkaisu lämmöntuotannon huolto- ja toimitusvarmuusongelmiin. Tätä viestiä veimme Sanna Marinin hallitukselle energiakriisin alussa, ja viesti on syytä toistaa nyt, kun hallituksen muodostaja Petteri Orpo johtaa neuvotteluja Säätytalolla.
Tulevan hallituksen energiapolitiikan on oltava pitkäjänteisempää ja toleranssi energiakriisin aiheuttamille markkinahäiriöille lujempaa kuin edeltävien hallitusten. Tarvitsemme pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, joka mahdollistaa energiamurroksen hallinnan kannalta välttämättömät investoinnit ja lyhyen aikavälin toimia, jotka tukevat energiamarkkinoiden toimintaa mahdollistaen energian kohtuuhintaisen ja riittävän tuotannon.
Mitä paremmin valmistaudumme tulevaan talveen sitä vähemmän on tarvetta poliittisessa paineessa syntyvälle ja markkinoiden toimintaa sotkevalle kriisilainsäädännölle, joka ei kohdistu oikeudenmukaisesti ja tarjoa apua sitä tarvitseville. Mitä paremmin valmistaudumme tulevaan talveen, sitä vähemmän haasteita kaikkein heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kohtaamaan ja saamme pidettyä suomalaisten kodit lämpiminä.
