Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomi tarvitsee rohkeita kasvutoimia. Hallituksen päätöksiä julkisen talouden sopeuttamisesta EK pitää välttämättöminä.
– Olemme kasvun kynnyksellä, eli on tärkeää varmistaa, että yritysten palvelut ja kannusteet kasvuun ovat kunnossa. Hallitus on edistänyt investointikannustimen nopeaa toimeenpanoa. On äärimmäisen tärkeää, että kannuste saadaan voimaan ja investointiaalto liikkeelle, hän sanoo.
Häkämiehen mukaan myös investointiluvituksen nopeuttamisella, kolmen miljardin euron infrainvestointipaketilla, Teollisuussijoituksen sekä Fingridin ja Gasgridin pääomituksella ja elinkeinopoliittisella varauksella on tärkeä rooli kasvun vauhdittajina.
Häkämies huomauttaa, että ensi vuonnakin budjettitalouden alijäämät ovat suuria eikä velkaantumisen taittaminen käy nopeasti.
– Rohkeilla päätöksillä meillä on mahdollisuus päästä uudelleen kasvuun kiinni, välttää Suomen luottoluokituksen lasku ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa.
Yrittäjät: Nykytiellä ei voida jatkaa
– Velkaantumisen pysäyttäminen uhkaa kaatua hyvinvointialueiden alijäämiin, eikä sote-alueiden tehostamistoimista ole takeita. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää, mutta myös panostuksia tasapuoliseen kasvuun kaivataan, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi budjettiehdotusta.
Brotheruksen mukaan sote-järjestelmä vaatii uudistusta.
– Nykytiellä ei voida jatkaa. Kulujen kasvu uhkaa nostaa veroastetta ja heikentää huolestuttavasti palvelutasoa, hän sanoo.
Hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoitus kasvaa valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa peräti 2,2 miljardia euroa. Kaikkiaan valtio ottaa lisää velkaa 12,2 miljardia euroa. Veroaste nousee ja verotuksen progressio kiristyy ensi vuonna hallituksen veropäätösten takia.
Brotheruksen mukaan säästöihin liittyy etenkin sote-kulujen osalta isoja kysymysmerkkejä.
– Hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion budjettia, tehostamisesta ei ole takeita ja tulokset ovat toistaiseksi heikkoja säästöjen osalta. Hallituksen tavoite pysäyttää velkasuhteen kasvu on yhä epävakaalla pohjalla lukuisista toimista huolimatta. Alijäämä pienenee ensi vuonna vain puoli miljardia euroa, Brotherus toteaa
Kaupan liitto pettynyt
Elinkeinoelämän suurin toimiala Kaupan liitto on pettynyt siihen, ettei hallitus budjettiriihessään huomioinut riittävästi alan toiveita yritysten kasvun ja kilpailukyvyn takaamiseksi.
Liiton mukaan budjettiriihen päätökset rasittavat entisestään heikon kysynnän kanssa painivia rauta- ja autokaupan aloja. Yksityisen sektorin suurimman työllistäjän kaupan kasvutarpeita tulisi huomioida paremmin päätöksenteossa.
Heikentynyt ostovoima sekä arvonlisäverotuksen korotukset ovat viime aikoina kurittaneet varsinkin kotimaista erikois- ja käyttötavarakauppaa samalla, kun kilpailuedellytykset esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan kanssa eivät ole tasapuolisia.
Kaupan liitto olisikin toivonut hallitukselta innovaatiotoiminnan leikkausten sijasta toimia kaupan alan kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi.
Hallituksen budjettiriihessä päättämät heikennykset kotitalousvähennykseen ovat Kaupan liiton mielestä harmillisia. Remonttityöhön kohdistuvan kotitalousvähennyksen heikennys tuntuu rauta- ja sisustuskaupassa, joka on viime vuosina muutoinkin kärsinyt toimintaympäristön muutoksista.
Kemianteollisuus: Isossa kuvassa hallitus tekee oikeita toimia
Kemianteollisuuden mukaan hallituksen budjettiriihi vuodelle 2025 ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Hallitus pyrkii hallitusohjelmansa mukaisesti lisäämään työn kannustavuutta ja tasapainottamaan julkista taloutta.
– Tehtävä on vaikea valtavan alijäämän ja heikon kasvun vuoksi. Kasvun avaimet löytyvät teollisuudesta ja viennistä, jonka kilpailukyvyn turvaaminen tulee olla hallituksen kärkitavoite, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Hänen mielestään isossa kuvassa hallitus tekee oikeita toimia.
– Julkisen talouden tervehdyttämisen toimenpiteet ovat pääosin oikeansuuntaisia. Sopeutumistoimista huolimatta alijäämät ovat kuitenkin edelleen huimia. Erityisesti hyvinvointialueiden kasvavat menot herättävät suurta huolta.
Kemianteollisuus pitää hyvänä hallituksen toimia luvituksen sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi muun muassa valtion uuden lupa- ja valvontaviraston perustamisella sekä edistämällä niin sanottua yhden luukun mallia.
– Luvituksen riittävästä resursoinnista tulee huolehtia. Jos suurten investointien pullonkauloja saadaan avattua, luvitukseen käytetyt viranomaisten lisäresurssit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti, sanoo Aalto.
Kemianteollisuus on tyytyväinen, että hallitus jatkaa kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Jo päätetty innovaatiorahoituksen nosto neljään prosenttia BKT:sta -tavoitteen saavuttamiseksi on merkittävä ja tarvittava panostus.
Aallon mukaan valitettavasti teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ikävä päätös on väylämaksujen korottaminen jopa 70 prosenttia.
– Kustannusten nousu heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä tilanteessa, jossa väylämaksut ovat jo nyt alueen korkeimpia. Hallituksen tulee ohjelmansa mukaisesti pyrkiä siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin, sanoo Aalto.
Paltan mukaan keinot sivuuttavat palvelualoja
Palvelualojen työnantajat Paltan mielestä hallituksen tavoite vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 on hyvä, mutta keinot sivuuttavat jälleen liikaa palvelualoja, kun hallituksen toive talouskasvusta nojaa kovin vahvasti teollisuuteen.
Paltan mielestä T&K- rahoituksen lisäpanostuksia tulisi huomattavasti vahvemmin kohdentaa palvelualoihin, joiden tuottavuuden kasvussa on suuri potentiaali
Palta muitsuttaa, että yksityiset palvelut tuottavat noin 40 prosenttia Suomen bkt:stä ja kehitys on kasvava.
– Palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä tulee kasvamaan entisestään kaikissa kehittyneissä talouksissa. Suomi on vertailumaita 10–15 vuotta jäljessä rakennemuutoksessa tehdasteollisuudesta kohti tietointensiivisiä palveluita, toteaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.
Keskuskauppakamari: Säästöt ja veronkorotukset välttämättömiä
Hallituksen budjettiriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mielestä välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen.
– Vaikka julkisen talouden liikkumavara on pientä, on erittäin tärkeää, että hallitus panostaa myös kasvuun. Keskuskauppakamari tervehtii ilolla valmisteilla olevaa investointien verokannustinta sekä panostuksia väyläinfraan, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hänen mukaansa sopeutustoimet ovat tärkeä askel valtion talouden tasapainottamiseksi ja on hyvä, että niistä pidettiin kiinni.
– Yhdeksän miljardin euron sopeutustoimista päättäminen yhden vuoden aikana on eurooppalaisessa mittakaavassakin poikkeuksellinen suoritus. Nyt budjettiriihessä jatketaan noiden toimien toimeenpanoa, sanoo Romakkaniemi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi tarvitsee myös uutta talouskasvua ja investointeja.
– Valmisteilla oleva investointien verokannuste on hyvä tapa vauhdittaa talouden epävarmuuden vuoksi odottamassa olleita investointeja liikkeelle.
Keskuskauppakamari kiittää hallitusta tärkeistä panostuksista kansainvälisten osaajien sujuvaan maahan tuloon ja kansainväliseen rekrytointiin. Samalla Romakkaniemen mukaan on kuitenkin pettymys, ettei hallitus päättänyt muutoksista niin kutsuttuun kolmen kuukauden sääntöön.
Keskuskauppakamari on esittänyt, että työntekijän omaan ilmoitukseen perustuva työnhakuajan suoja-aika pidennettäisiin 6–12 kuukauteen ja maahantuloon liittyvää byrokratiaa kevennettäisiin.
