Puolustushallinnon selvityksen mukaan jalkaväkimiinat on tarpeellinen ja kustannustehokas väline, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.
– On selvää että jos Suomen puolustuksen tarpeet edellyttävät sopimuksesta irtautumista, tähän on oltava valmius ja se todellakin valmius on.
Valtonen korostaa, että Suomi ottaa edelleenkin humanitaariset näkökulmat huomioon. Suomi käyttää miinoista kärsineiden alueiden tukemiseen vuosittain noin 15 miljoonaa euroa.
Sopimuksesta irtautuminen jatkuu käytännössä siten, että asiasta valmistellaan Valtosen mukaan ulkoministeriön johdolla tehdään hallituksen esitys.
– Se voi astua voimaan puolen vuoden kuluttua, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan päivä on historiallisen tärkeä Suomen puolustukselle. Jalkaväkimiinojen palauttaminen lisää Suomen puolustuskykyä ja ne ovat helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Humanitaaristen näkökohtien huomioiminen voi nostaa miinojen käyttöönoton kustannuksia. Etähallittavat ja itsetuhomekanismilla varustetut sekä muut ”älymiinat” ovat kalliimpia, mutta ne eivät välttämättä ole edes Ottawan sopimuksessa kiellettyjä.
– Ne tulevat olemaan käytössä vain sodan aikana, ei niitä kylvetä tuonne pelloille, Häkkänen korosti vastuullisesti toimimista.
