Eläkkeiden indeksinipistys olisi reilu ja tehokas tapa jakaa säästövastuuta, kirjoittaa Etla-kolumnissaan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Keskustelu jäädytyksen vaikutuksista valtiontalouteen keskittyy hänen mukaansa oudosti valtion omiin eläkemenoihin ja verotulomenetyksiin.
– Työeläkeindeksin jäädytys tarkoittaa sitä, että eläkkeiden indeksikorotus jätetään tekemättä. Jos tätä ei kompensoida myöhemmin suuremmilla korotuksilla, vaikutus eläkemenoon ja -maksuun jää pysyväksi, Valkonen toteaa.
Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin esimerkiksi Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin kirjoituksessa, että eläkemenojen pienentäminen ei kohentaisi valtiontalouden tilannetta olennaisesti eikä pienentäisi valtion velanottotarvetta, sillä suurin osa eläkemenoista rahoitetaan yksityisen sektorin työeläkemaksuilla ja eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkemenot ovat yhteensä noin 34 miljardia euroa.
Valkosen mukaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet valtion mittavat vastuut.
– Sosiaalivakuutusmaksut ovat mukana kuntien peruspalveluiden hintaindeksissä. Työeläkemaksujen lasku vaikuttaa siten valtiolta kunnille menevään rahamäärään. Vielä suurempi säästövaikutus tulee valtion ja hyvinvointialueiden välisestä rahaliikenteestä: valtio rahoittaa lähes koko julkisten sote-palveluiden tuotannon ja samalla siihen liittyvät työeläkevakuutusmaksut, Valkonen kirjoittaa.
Työeläkkeet ovat verotettavaa tuloa ja indeksikorotuksen jättäminen tekemättä vähentää sitä kautta verokertymää. Toisaalta työeläkemaksut ovat verovähenteiset: työnantajamaksut yhteisöveroasteen mukaan ja työntekijämaksut palkansaajien marginaaliveroasteen mukaan.
– Laskettaessa tuloverovaikutuksia yhteen valtio todennäköisesti hyötyy, koska eläkeläisistä suuri osa on matalan verotuksen piirissä.
Toinen mahdollinen verovaikutus tulee Valkosen mukaan kulutusverojen kautta. Indeksien jäädytys pienentää eläkeläisten ostovoimaa, mutta lisää sitä työikäisille, koska maksut laskevat.
– Kun tiedetään eläkeläisten olevan säästäväisiä, isoja muutoksia kulutusverojen tuottoon ei ole odotettavissa.
Valkosen mielestä on vaikea nähdä, miksi eläkkeiden indeksijäädytys ei voisi olla mukana seuraavalla säästökierroksella, koska työeläkemenojen suuruuden vuoksi se pienentäisi tehokkaasti julkisia menoja.
– Suomea sitovat EU:n alijäämäsäännöt, ja olemme rikkomassa niitä. Työeläkemenojen kasvun hidastamisella olisi myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Maksujen alentaminen mahdollistaisi lisäksi muun verotuksen kiristämisen ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Jos kulutusverojen korotuksen verotulovaikutuksia halutaan tehostaa, työeläkeindeksin jäädytys toimisi hyvin myös tässä tarkoituksessa.
