Hallituksen kehysriihi ei tarjonnut suuria yllätyksiä kasvu- ja työllisyystoimien osalta, mutta hallitus piti kiinni julkisen talouden vakauttamisen linjasta, arvioivat Verkkouutisten haastelemat ekonomistit.
Asiantuntijoiden yhteinen viesti on selvä: päätökset olivat pitkälti odotettuja. Vaikka yksittäisiä myönteisiä kasvu- ja työllisyysavauksia nähtiin, kokonaisuus jäi kuitenkin kasvun näkökulmasta varovaiseksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju luonnehtii hallituksen kaksipäiväistä puserrusta “pienten päätösten” kehysriiheksi.
– Suuria yllätyksiä ei tullut. Talouskasvupointit jäivät yhtä laihaksi kuin kokonaisuuskin, Kangasharju arvioi.
Hänen mukaansa monet toimet, kuten energiaremontteihin ja saneerauksiin kohdennettu 110 miljoonan euron valtiontuki sekä muutamien kymmenien miljoonien panostukset työllisyyteen ovat luonteeltaan suhdannepoliittisia toimia eivätkä vahvista pitkän aikavälin kasvua.
Positiivisena pilkahduksena ja aitona kannustinelementtinä Kangasharju nostaa esiin kasvuyhtiöiden työsuhdeoptioihin liittyvät kannustimet. Verotuksen ajankohtaa siirretään option käyttöhetkestä listaamattoman yhtiön osakkeen myyntihetkeen, minkä avulla halutaan helpottaa työntekijöiden sitouttamista kasvuyrityksiin.
Myös OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen pitää riihen kokonaisuutta odotettuna.
– Tämä on sopiva paketti nykyiseen julkisen talouden tilanteeseen, jossa ei ollut erityisiä mahdollisuuksia laajempiin toimenpiteisiin, hän perustelee Verkkouutisille.
Heiskasen mukaan kotitalousvähennyksen korottaminen sekä rakentamiseen ja asuntojen lainansaannin helpottamiseen kohdistuvat päätökset voivat kuitenkin tuoda kaivattua piristystä talouteen.
– Parhaimmillaan niillä voi olla laukaiseva vaikutus. Jos syntyy henki, että nyt on hyvä hetki tehdä remontteja tai käyttää palveluita, vaikutus voi olla suurempi kuin pelkät euromäärät antavat ymmärtää, Heiskanen arvioi.
Hänen mukaansa toimet voivat parhaimmillaan näkyä myös bruttokansantuotteessa ja varsinkin rakennusalan kehityksessä.
Yrittäjien eläkeuudistuksen (YEL) viemisestä maaliin ekonomistit antavat kiitosta. Suomen Yrittäjien johtavan ekonomistin Petri Malisen mukaan ratkaisu on yrittäjien näkökulmasta merkittävä, vaikka ei täydellinen.
– Se on stressannut yrittäjiä pitkään. Nyt tiedetään paremmin, mihin suuntaan mennään, hän toteaa Verkkouutisille.
Malinen pitää tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan yrittäjien erilaiset tilanteet, ja että uudistus perustuu palkkatuloon.
Ekonomistit mainitsevat positiivisena myös sen, että hallitus päätti pitää kiinni viime vuoden kehysriihessä tehdystä päätöksestä laskea yhteisöveroa 18 prosenttiin ensi vuoden alussa.
– Luotettava ja selkeä veropolitiikka on äärimmäisen tärkeää. Olisi ollut hyvin negatiivinen viesti, jos juuri tehty päätös olisi peruttu, Malinen huomauttaa.
Kangasharju antaa hallitukselle “pisteitä rohkeudesta” samasta ratkaisusta.
– Ei taivuttu kovan painostuksen alla, hän toteaa ja muistuttaa yhteisöveron laskun olevan selkeä kasvupanos.
Hallitus oli tehnyt vaalikauden suuret veroratkaisut jo viime vuonna puoliväliriihessä, ja osa niistä astuu voimaan vasta ensi vuonna. Yhteisöveron alennuksen lisäksi palkansaajien maksama ansiotulovero alenee jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Liikennepolttoaineiden valmisteverotus kevenee myös hiukan ensi vuoden alussa.
Julkisen talouden tilasta saatiin kehysriihessä jälleen synkkiä uutisia: valtion budjetin korkomenot ovat kaksinkertaistumassa vuoteen 2030 mennessä noin 6 miljardiin euroon vuodessa. Budjettitalouden alijäämä painuu vuonna 2029 jo 17 miljardiin euroon.
Heiskanen korostaa, että sopeuttamisessa kyse on pitkäjänteisestä työstä, eikä suuria alijäämiä voida kuroa nopeasti umpeen ilman poikkeuksellisen myönteistä talouskehitystä. Hän pitää myös merkittävänä sitä, ettei kehysriihessä lähdetty tekemään vaalibudjettia eli päätöksiä, jotka myöhemmin osoittautuvat kalliiksi.