Tuoreet huhtikuun ostopäällikköindeksit kertoivat Lähi-idän sodan myötä voimistuneen epävarmuuden ja reippaasti kohonneiden energiahintojen vetävät mattoa euroalueen luottamusilmapiirin alta, kirjoittaa OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arviossaan talousnäkymistä.
Nousseiden riskien vaikutukset alkavat realisoitua toden teolla ja erityisesti palvelualojen luottamus on kokenut kovan kolauksen kuluttajien kasvaneesta varovaisuudesta johtuen.
Teollisuuden luottamusilmapiiri sen sijaan vahvistui yllättäen ja sektorin ostopäällikköindeksi nousi korkeimmilleen toukokuun 2022 jälkeen.
Teollisuuden luottamusilmapiirin vahvistuminen tulee kuitenkin jäämään vain tilapäiseksi suonenvedoksi, sillä teollisuusyritykset ovat varautuneet tuotantoketjujen häiriöihin kasvattamalla reippaasti varastojaan ja nousseiden energiahintojen vaikutukset iskevät sektorin tilaan tulevien kuukausien aikana.
– Kokonaisuutenaan euroalueen 2. vuosineljännes starttasi vaisuissa merkeissä ostopäällikköindeksien viitoittaessa talouden supistumiseen. Yhtälö on nyt haastava, sillä sota ja kohonneet energiahinnat pitävät kotitaloudet varovaisina, sota sotkee teollisuuden tuotantoketjuja ja inflaatiopaineet ovat nousseet voimakkaasti. Alkuvuonna vallinneet toiveet euroalueen suhdannekuvan vähittäisestä kirkastumisesta on jouduttu perumaan ja lähikuukausien talouskehitys tulee jäämään vaatimattomaksi, Hännikäinen sanoo.
Lähi-idän sodan myötä Euroopan keskuspankki on joutunut tukalaan rakoon.
– Kasvukuvan heikkeneminen puoltaisi rahapolitiikan kevenemistä, mutta toisaalta inflaation kiihtyminen perustelee rahapolitiikan kiristymistä. EKP-jäsenistön antamien kommenttien perusteella keskuspankki on hyvin allerginen inflaation kiihtymiselle ja inflaatio-odotusten nousulle.
Lähi-idän tulitauko ja energiahintojen tasaantuminen ovat antaneet EKP:lle hieman hengitystilaa ja mahdollisuuden seurata tilanteen kehitystä ennen seuraavista askelista päättämistä.
– Ennakoimme, että EKP tyytyy ensi viikon kokouksessaan pitämään rahapolitiikkalinjan kannalta keskeisen talletuskorkonsa ennallaan 2,0 %:ssa ja painottavan seuraavansa tarkasti kriisin etenemistä sekä talouden kehitystä. Odotamme EKP:n nostavan talletuskorkoaan maltillisesti 0,25 prosenttiyksikön liikkein kesä- ja syyskuussa vastatakseen euroalueen voimistuneisiin hintapaineisiin, kertoo Hännikäinen.
Euribor-korkojen maaliskuussa nähdyt poikkeuksellisen voimakkaat päiväliikkeet ovat jääneet taakse ja korkomarkkinat ovat selvästi rauhoittuneet Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauon solmimisen jälkeen.
– Näkemyksemme mukaan 12 kuukauden euribor-korko hinnoittelee jo lähestyvän EKP:n rahapolitiikan kiristymisen täysimääräisesti ja ennakoimme koron pysyttelevän nykytason tuntumassa 2,7-2,8 prosentin haarukassa loppuvuoden ajan. Lähi-idän kriisin askelet ovat kuitenkin arvaamattomia ja samalla korkojen ennustettavuus selvästi tavanomaista heikompaa.