Ekonomistilta suorat sanat: Tämä kansalaisille pitäisi kertoa suurituloisten verojen alentamisesta

Taloustieteilijä muistuttaa veronalennusten painottuneen vuosikymmeniä pieni- ja keskituloisille.
Verotoimisto Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Verotoimisto Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:ssa talous ja tutkimus -vastuualueen johtajana toimiva ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, miten ansiotulojen rajaveroasteen alentaminen on ollut tapetilla jo kauan sitten.

Silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti vuonna 1994 talous- ja työnantajajärjestövaikuttaja Matti Pekkasen johtaman työryhmän ratkomaan Suomen työllisyystilanteen ongelmia. Eräs työryhmän esityksistä oli laskea ansiotulojen ylin rajaveroaste 50 prosenttiin työllisyyden lisäämiseksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kevään puoliväliriihessä, että rajaveroaste saa olla enintään 52 prosenttia aiemman lähes 59 prosentin sijaan ensi vuoden alusta. Tämä tekee esimerkiksi ylitöiden tekemisestä aiempaa kannattavampaa.

Verkkouutiset kertoo veronalennuksen sisällöstä ja merkityksestä lisää tässä jutussa.

EK:n Sami Pakarisen mukaan rajaveroastetta kannattaa laskea tulevaisuudessa vieläkin alemmas.

Poimintoja videosisällöistämme

Tälle löytyy asiantuntijoiden mukaan tukea taloustieteestä.

Esimerkiksi ekonomisti Juha Tervala on arvioinut, että hyvätuloisten rajaveroaste on Suomessa 8-12 prosenttiyksikköä liian korkea. Tervalan mukaan tutkimustieto osoittaa optimaalisen rajaveroasteen olevan 44 prosenttia.

Etenkin oppositio on kauhistellut hallituksen veropäätösten jälkeen ”suurituloisten veroalea”. Sami Pakarinen muistuttaa jälleen historiasta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos television pääuutislähetyksessä pitäisi kansalaisille kertoa, miksi suurituloisten verotusta kevennetään ensi vuonna, historia pitäisi tuoda esille. Samalla olisi hyvä kertoa, että viimeisten vuosikymmenten aikana veronkevennykset ovat painottuneet pieni- ja keskituloiselle, jolloin heitä on suhteellisesti suosittu hyvätuloisia enemmän. Näin on, vaikka ensi vuoden muutokset otettaisiin huomioon, Pakarinen sanoo X:ssä.

– Näin voisi suomalaisille muodostua parempi kokonaiskuva siitä, miksi millaisiakin päätöksiä tehdään. Kasvua ja työllisyyttä tarvittiin vuonna 1994. Niin tarvitaan nytkin.

Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Harri Bromanin mukaan uudet asiat jäävät tekemättä ja kokeilematta.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos