Nuoret ehdokkaat ovat siis jälleen aliedustettuina ehdokasasettelussa, sillä 18–29-vuotiaita on 13,9 prosenttia Suomen väestöstä. Sekä määrällisesti että prosentuaalisesti eniten nuoria ehdokkaita asetti vihreät, kertoo nuorisoalan järjestö Allianssi.
Nuorten ehdokkaiden määrä on kasvanut hieman vuoden 2019 eduskuntavaaleista, joissa ehdolla oli 259 alle 30-vuotiasta ehdokasta eli 10,5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Tällöin kyseisestä ikäluokasta eduskuntaan läpi meni kahdeksan ehdokasta eli neljä prosenttia aloittaneista kansanedustajista.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa määrällisesti eniten nuoria, 37 ehdokasta, asetti ehdolle vihreät. Seuraavaksi ylsivät keskusta 30 ja vasemmistoliitto 27 ehdokkaalla. Määrällisesti vähiten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista asettivat puolestaan Liike Nyt vain yhdeksällä ehdokkaalla sekä perussuomalaiset kymmenellä ehdokkaalla.
Nuorten ehdokkaiden vähäisyys on yllättävää erityisesti perussuomalaisten kohdalla, sillä puolue on nuorten äänestäjien suosiossa. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan perussuomalaiset on kevään vaaleissa ensi kertaa äänestävien nuorten suosikkipuolue.
Nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikankaan mukaan puolueilla ja meillä koko yhteiskuntana on paljon parannettavaa, jos nuoret ovat vaaleista toiseen aliedustettuina ehdokaslistoilla.
– Demokratian tulevaisuuden kannalta on aivan välttämätöntä, että meillä on nuoria päättäjiä, mikä taas vaatii, että nuoria asetetaan nykyistä enemmän ehdolle. Ilman nuoria meillä ei ole tulevaisuuden päättäjiä – eikä tulevaisuuden äänestäjiä, jos usko demokratiaan rapautuu jo nuorena. Kaukaa viisas puolue ottaa nuoret mukaan jo nyt, sanoo Uusikangas.
Kuten kaikissa päättämisen paikoissa, nuoret ovat aliedustettuja myös eduskunnassa. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 50 vuotta. 18–29-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 13,9 prosenttia, mutta kyseisestä ikäluokasta kansanedustajia on näin vaalikauden lopussa enää vain yksi.
Vaikka päätökset, joita eduskunnassa tehdään, vaikuttavat nuorten elämään monella tavalla ja nuoret elävät nyt tehtyjen päätösten kanssa pisimpään, myös nuorten äänestysaktiivisuus on usein muita ikäluokkia alhaisempaa. Tämä saattaa johtua osittain nuorten ehdokkaiden verrattain vähäisestä määrästä.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 22.–28.3. ja ulkomailla 22.–25.3.
