Punainen liha, siipikarjan liha sekä leikkeleet mahtuvat terveelliseen ruokavalioon, suositusten mukaisissa määrissä. Suomalaisten suosikkiruoista, lihapullista tai jauhelihakastikkeesta ei siis tarvitse luopua, HKFoods muistuttaa tiedotteessa.
Myös leikkeleet kuuluvat vahvasti suomalaiseen voileipäkulttuuriin. Jos vähärasvaisen leikkeleen haluaisi korvata jollakin muulla, ei se välttämättä johda kokonaisravitsemuksen kannalta terveellisempään lopputulokseen. Ruokavalio on aina kokonaisuus.
Liha sisältää luontaisesti runsaasti hyvin imeytyviä ravintoaineita, esimerkiksi kaikki välttämättömät aminohapot, joita elimistö ei itse pysty tuottamaan, monipuolisesti B-vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä. Punaisessa lihassa on hyvin imeytyvää hemirautaa, jota elimistö pystyy hyödyntämään eri raudan lähteistä parhaiten.
– Raudan saanti jää usein suositusten alle erityisesti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Tämä ongelma korostuu entisestään, jos nuoret naiset vähentävät punaisen lihan käyttöä, kertoo tiedotteessa HKFoodsin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen.
Siipikarjanliha on suomalaisten eniten syömä lihalaatu ja terveyden kannalta tämä suuntaus on hyvä. Siipikarjanliha sisältää suhteellisen vähän tyydyttyneitä eli kovia rasvoja. Siipikarja on hyvä valinta vähärasvaiseksi proteiininlähteeksi, eikä tuoreissa ravitsemussuosituksissa suositella sen syömisen vähentämistä terveydellisistä syistä.
Tänään julkaistuissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että terveydellisistä syistä punaisen lihan kulutus olisi enintään 350 grammaa kypsennettynä viikossa. Prosessoitua lihaa eli lihavalmisteita, kuten leikkeleitä tai makkaroita, suositellaan nautittavan mahdollisimman vähän.
Ravitsemussuosituksissa kaikki prosessoitu liha eli lihavalmisteet on niputettu yhteen. Tämä on ongelmallista, koska lihavalmisteissa kuten leikkeleissä ja makkaroissa on ravintosisällöltään hyvinkin erilaisia tuotteita.
– Osa leikkeleistä ja makkaroista sisältää yli 20 prosenttia rasvaa ja ne voivat olla voimakassuolaisia. Toisaalta esimerkiksi kokolihaleikkeleet ovat lähes rasvattomia ja suolan määrä voi olla pieni.
– Vähärasvaisten leikkeleiden korvaaminen jollakin muulla ei välttämättä johda ravitsemuksen kannalta parempaan lopputulokseen, Käkönen toteaa.
Edellisiä ravitsemussuosituksia noudatti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vain noin viidesosa väestöstä, mikä herättää kysymyksen suositusten käytännönläheisyydestä. Monille tuottaa vaikeuksia arvioida, mitä liharuokia ja kuinka paljon viikossa olisi hyvä syödä. Lisäksi usein ravitsemussuosituksia alkavat noudattamaan ne, jotka muutenkin syövät terveellisesti.
Perinteisissä suosituimpien kotiruokien resepteissä lihan osuus on hyvinkin kohtuullinen ja tasapainossa muun muassa kasvisten kanssa. Näitä ovay esimerkiksi jauhelihakastike ja spagetti, makaronilaatikko, kaalilaatikko, karjalanpaisti ja jauhelihakeitto, joista HKFoodsin mukaan voi valita muutaman viikottaiselle ruokalistalle ilman että suositeltu lihamäärä ylittyy.
Jokaisella aterialla olisi hyvä noudattaa myös lautasmallia: Lautaselle puolet kasviksia, neljännes proteiinia kuten esimerkiksi lihaa, kalaa tai kasviproteiinia, ja neljännes hiilihydraatteja, kuten esimerkiksi perunaa, pastaa tai täysjyvää.
LUE MYÖS:
Ministeri suosituksesta Suomenmaalle: Vanhusten vatsat eivät kestä suuria määriä palkokasveja
