Ruotsin hallitus on ilmoittanut yli viiden miljardin kruunun (yli 454 miljoonan euron lisäsijoituksista droonien torjuntajärjestelmiin ja Gripen-hävittäjien valmiuteen ja tukeutumisen laajennuksiin. Droonintorjunnan aseet, anturit ja häirintälaitteet saavat yli 3,5 miljardia kruunua (yli 318 miljoonaa euroa).
Samalla droonien torjuntaan tähtäävän ohjelman viimeinen toimituspäivä siirtyi kahdeksan vuotta aikaisemmaksi – vuodesta 2036 vuoteen 2028. Gripenien varaosiin, tehtävälaitteisiin ja tukikohtakalustoon sijoitetaan yli 1,5 miljardia kruunua (yli 136 miljoonaa euroa), jotta hävittäjien käytettävyys nousisi ja jotta koneet voisivat tukeutua nykyistä useammille lentopaikoille.
Droonien torjuntaohjelmalla pyritään lentotukikohtien suojauksen parantamiseen nelikoptereita ja pitkän lentomatkan hyökkäysdrooneja vastaan. Torjuntakyvyistä suunnitellaan kerroksellista sisältäen ennakkovaroitusjärjestelmiä, kannettavia ja ajoneuvoihin asennettavia häirintälaitteita sekä kineettistä torjuntaa. Häirintälaitteilla voidaan kattaa droonien tärkeimmät lähestymisreitit, paikallistaa niiden lähettimet ja haitata niiden käyttöä maalinosoituksessa. Niillä saavutetaan myös torjuntatehoa, jota täydennetään kineettisellä torjunnalla.
Gripen-investointi keskittyy uusien koneiden sijasta nykyisen kaluston käytettävyyden ja käytön joustavuuden parantamiseen. Hankinnoilla pyritään nostamaan lentosuoritteiden määrää vuorokautta kohti ja lisäämään laivueiden riippumattomuutta päätukikohdistaan. Rahoitus liittyy nimenomaisesti toimintaan väliaikaisista maantietukikohdista, jolla lisätään Gripenien selviytyvyyttä sodassa.
Suuremmilla varaosavarastoilla pyritään lyhentämään huoltoaikoja ja nostamaan tehtäväkykyisten koneiden osuutta. Tehtävälaitteiden ja tukikohtakaluston lisäämisellä pyritään puolestaan mahdollistamaan lennostojen levittäytyminen maantietukikohtiin tunneissa ja ylläpitämään operaatiotempoa tukikohtiin kohdistuvista hyökkäyksistä huolimatta.
Tukholman päätös erityisesti droonien torjuntakyvyn nopeuttamisesta lähes vuosikymmenellä viestii siitä, että Ruotsi on siirtymässä vähittäisestä puolustusvoimien modernisoinnista kriisivetoiseen sopeutumiseen. Sillä varmistetaan, että ilmavoimat pystyy taistelemaan jatkuvan hyökkäyksen kohteenakin ja suojaamaan kriittistä infrastruktuuria ja liikekannallepanon keskuksia.
