Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on valmis päättämään sotatoimet Irania vastaan, vaikka Hormuzinsalmi pysyisi suljettuna, kertovat hallintolähteet Wall Street Journalille. Linjaus siirtäisi paineen merireitin avaamisesta liittolaisille ja jättäisi globaalin energiakriisin ratkaisematta.
Trumpin ja hänen neuvonantajiensa arvion mukaan salmen avaaminen sotilaallisesti venyttäisi konfliktia yli presidentin asettaman 4–6 viikon aikarajan. Tavoitteeksi on siksi asetettu Iranin laivaston ja ohjuskyvyn heikentäminen sekä taistelujen asteittainen lopettaminen.
Samalla Washington pyrkisi painostamaan Teherania diplomaattisesti, jotta merireitti saataisiin auki. Vastuu voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtää Euroopan ja Persianlahden maille.
Ratkaisu tarkoittaisi käytännössä sitä, että Iran säilyttäisi otteensa yhdestä maailman tärkeimmistä energiaväylistä ainakin toistaiseksi.
Salmen sulkeminen näkyy jo maailmantaloudessa. Noin viidennes maailman öljystä kulkee Hormuzinsalmen kautta, ja häiriöt ovat nostaneet öljyn barrelihintaa yli sadan dollarin. Analyytikkojen mukaan hinta voi nousta jopa 200 dollariin, jos tilanne pitkittyy.
Brookings Institution -ajatuspajan asiantuntija Suzanne Maloneyn mukaan sotatoimien lopettaminen ennen salmen avaamista olisi ”uskomattoman vastuutonta”. Hän muistuttaa, ettei Yhdysvallat ole suojassa globaalien energiamarkkinoiden häiriöiltä.
– Ne pahentuvat eksponentiaalisesti, jos salmen sulku jatkuu, Maloney sanoo.
Donald Trump on vuoroin vähätellyt salmen merkitystä Yhdysvalloille ja vuoroin uhannut iskeä Iranin energiainfrastruktuuriin, ellei reitti avaudu. Samalla Yhdysvallat on siirtänyt alueelle lisäjoukkoja ja kalustoa. Tämän katsotaan viittaavat siihen, että sotilaallisia vaihtoehtoja maaoperaation suhteen harkitaan edelleen.
Ulkoministeri Marco Rubion mukaan Epic Fury -operaation päätavoitteet saavutetaan lähiviikkojen aikana, minkä jälkeen Hormuzin kohtalo ratkaistaan joko neuvotteluissa tai kansainvälisellä operaatiolla.
Iran on hidastanut liikennettä miinoilla ja kauppa-aluksia vastaan esitetyillä uhkauksilla. Yhdysvallat on yrittänyt kiertää ongelmaa kehottamalla varustamoja jatkamaan liikennettä ja painostamalla Irania myönnytyksiin. Toistaiseksi vaikutus on jäänyt rajalliseksi.
Salmen läpi kulki ennen sotaa noin 120–140 alusta päivässä, mutta tällä hetkellä vain noin 5–16 alusta. Maaliskuun alussa liikenne tyrehtyi lähes kokonaan.
Läpi on päästetty lähinnä Iranin omia tankkereita sekä Kiinan, Intian ja muiden ”ei-vihamielisiksi” katsottujen maiden aluksia. Länsimainen kauppamerenkulku välttelee tällä hetkellä aluetta kokonaan.
Valkoisessa talossa arvioidaan, että Iranin kyky hallita salmea heikkenee, jos sen sotilaalliset voimavarat kuluvat loppuun. Yhdysvallat on jo pyytänyt liittolaisia valmistautumaan neuvotteluihin ja mahdollisiin turvaoperaatioihin.
Useat maat ovat ilmoittaneet valmiudestaan osallistua saattueisiin, joilla öljytankkereiden kulku voitaisiin turvata.