Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo Telegraph-lehden haastattelussa harkitsevansa vakavasti maan vetämistä Natosta liittolaisten tuen puutteen vuoksi Iranin sodassa.
Lausunto on poikkeuksellisen suora viesti Valkoisen talon turhautumisesta Eurooppaa kohtaan.
Presidentti arvosteli maaliskuussa toistuvasti Nato-maita, jotka eivät hänen mukaansa vastanneet riittävällä tavalla Yhdysvaltojen pyyntöön osallistua Hormuzinsalmen avaamiseen, vaikka alueen kautta kulkee noin viidennes maailman öljystä.
– En ollut koskaan vakuuttunut Natosta. Tiesin aina, että se on vain paperitiikeri. Ja [Vladimir] Putin muuten tietää sen myös, Donald Trump toteaa.
Presidentin mukaan Yhdysvaltain liittolaiset eivät ole toimineet vastavuoroisesti.
– Me olemme olleet heidän tukenaan heti, myös Ukrainassa. Ukraina ei ollut meidän ongelmamme. Se oli testi, ja me tulimme heidän tuekseen, ja olisimme tehneet näin aina. Mutta he eivät auttaneet meitä, Trump jatkoi.
Donald Trump arvosteli haastattelussa Britanniaa ja pääministeri Keir Starmeria siitä, ettei maa osallistunut sotatoimiin Irania vastaan. Hän kyseenalaisti Britannian merivoimien suorituskyvyn.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio esitti samansuuntaista arvostelua Fox News -kanavalla sanomalla, että maan pitää arvioida uudelleen Nato-jäsenyyttään Iranin sodan jälkeen.
– Jos Natossa on kyse vain siitä, että me puolustamme Eurooppaa hyökkäykseltä, mutta emme saa heiltä käyttöön tukikohtia tarvittaessa, niin järjestely ei ole kovin hyvä. On vaikea pysyä mukana tällaisessa, Rubio sanoi.
Valkoisen talon turhautumisen taustalla on Hormuzinsalmen sulun aiheuttama nousupaine raakaöljyn ja maakaasun hintaan. Trump arvioi sodan voivan päättyä “kahdessa tai kolmessa viikossa” ja mainitsi päätavoitteekseen Teheranin ydinaseohjelman pysäyttämisen.
Donald Trumpin hallinto on aiemmin väläyttänyt niiden maiden sulkemista pois Naton päätöksenteosta, joiden puolustusmenot ovat vaadittua alhaisemmalla tasolla. Lisäksi harkinnassa on ollut amerikkalaisjoukkojen vetäminen Saksasta.
Naton keskeinen turvatakuu eli artikla 5 velvoittaa jäsenet puolustamaan toisiaan hyökkäyksen sattuessa. Sitä on sovellettu vain kerran, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Iranin sota ei kuulu artiklan piiriin, koska kyse ei ole Nato-maahan kohdistuneesta hyökkäyksestä.