Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut 10 prosentin tullit ykköskilpailijalleen Kiinalle. Hilkulla oli, että rajanaapurit Kanada ja Meksiko eivät saaneet kiusakseen 25 prosentin tulleja. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ehdotti marraskuussa Talouselämän haastattelussa, että Euroopan unionin ei pitäisi vastata tulleihin ollenkaan.
Hän on edelleen samaa mieltä.
– Näin se on taloustieteen näkökulmasta. Tulleja asettamalla potkaisee aina myös omaan nilkkaan. Kauppapolitiikassa on kuitenkin tapana, että tulleihin jollain tavalla vastataan, Kurronen sanoo Verkkouutisille.
– Edellisellä Trumpin kaudella EU vastasi Trumpin teräs- ja alumiinitulleihin hyvin kohdennetusti asettamalla tullit esimerkiksi bourbon viskille ja Harley Davidson -moottoripyörille. Se on järkevin tapa toimia, jotta mahdollisimman vähän vahingoittaisimme omaa talouttamme.
Donald Trumpin valtakaudella riskinä on, että kauppapolitiikan jännitteet häiritsevät turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on EU:ssa tunnistettu.
– EU on yrittänyt pitää suhteen Yhdysvaltoihin mahdollisimman positiivisena eikä ainakaan kiristämään välejä.
Uusi presidentti on tuonut markkinoille epävarmuutta. Tämä on jo vaikuttanut yritysten käyttäytymiseen.
– Epävarmuus on taloudelle pahempi kuin pienet tullit. Yritykset ovat reagoineet niin, että ne ovat haalineet varastojaan ennen kuin tullit tulevat ja lykänneet investointisuunnitelmiaan. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita ilman Trumpin toimia ei olisi todennäköisesti tapahtunut. Resursseja menee hukkaan joka tapauksessa, Sanna Kurronen sanoo.
– Eri makrolaskelmissa, joita olemme tehneet ympäri maailman, olemme havainneet, että suurin vaikutus tulee epävarmuudesta eikä itse tulleista.
Valkoisen talon mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen suhde on epäreilu. Trumpin puheissa maailman suurin talousmahti on suuren kärsijän roolissa.
Yksi huutavista vääryyksistä on Yhdysvaltain näkökulmasta se, että Euroopasta tuodaan Yhdysvaltoihin enemmän kuin Yhdysvallat tuo Eurooppaan. Suhde on selkeästi alijäämäinen. Palvelujen osalta tilanne on päinvastainen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vuonna 2023 EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytiin kauppaa yhteensä 1,54 biljoonan euron edestä. Tavaraa Yhdysvaltoihin vietiin 503,8 miljardin eurolla ja tuotiin 347,2 miljardilla eurolla. EU-alueelta palveluja vietiin 292,4 miljardin eurolla ja tuotiin 396,4 miljardilla eurolla.
Sanna Kurronen ei allekirjoita näkemystä epäreiluudesta.
– Yksi USA:n ongelma on se, että se on todella houkutteleva sijoituskohde. Sinne virtaa rahaa ja sieltä rahaa virtaa pois. Epätasapainoa on vaikea korjata niin pitkään kuin dollari on reservivaluutta ja Yhdysvallat sen takia hyvin suuri sijoituskohde.
”Trump elää 1970-luvulla”
Kanada ja Meksiko lupasivat Valkoiselle talolle lisätä rajavalvontaa. Se oli diili, jonka avulla tullien voimaantuloa lykättiin kuukaudella. Voiko kyse olla vain suuresta bluffista, jolla Donald Trump yrittää neuvotella itselleen jotain? Siihen Sanna Kurronen ei osaa vastata.
– Donald Trump panee tuulemaan ja toteuttaa vaalilupauksiaan. Trump elää 1970-luvulla. Hänelle kaikki kaikessa on valmistava teollisuus. Sen osuus ei kuitenkaan ole Yhdysvaltain kaltaisen jälkiteollisen yhteiskunnan bkt:ssa kovinkaan merkittävä, Kurronen sanoo.
– Trumpin kuva taloudesta on hyvin vinoutunut. Autoteollisuudessa sai 1970-luvulla hyvät liksat kiitos vahvojen liittojen. Trump elää siinä todellisuudessa, vaikka se aika ei tule koskaan palaamaan. Valmistava teollisuus ei tule enää olemaan sellainen työllistäjä kuin se oli 1970-luvulla.
Hyvin vetävällä palvelusektorilla on Kurrosen mukaan korkean tuottavuuden työpaikkoja eikä niistä oikeasti haluta eroon.
Mutta paluun vanhaan hyvään aikaan lienee viesti, joka puhuttelee ydinkannattajakuntaa, jota Trump haluaa puhutella.
– Se voi olla syy kaikelle Trumpin meuhkaamiselle, Kurronen sanoo.
