Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkija Kaarina Reinin mukaan diabeteksesta aiheutuu hoitokuluina ja potilaiden menetettynä työpanoksena yli prosentin menetys bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Jokaista diabeteksen takia menetettyä euroa kohden kansantalous supistui vielä 40 senttiä lisää.
Suomalaisista aikuisista joka kymmenennen arvioidaan sairastavan diabetesta ja usein tietämättään.
Reilun prosentin BKT:n menetys johtuu suurelta osin diabeteksen takia menetetystä työvoimapanoksesta. Sen BKT:ta heikentävä vaikutus on noin kaksinkertainen verrattuna siihen, mikä menetys aiheutuu diabeteksen terveydenhoitokuluista.
Diabeteksen negatiiviset taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toisaalta siitä, että työpanoksen väheneminen kiristää kilpailua työvoimasta ja nostaa reaalipalkkoja. Tämä heikentää puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vaikeuttaa vientiä. Toisaalta kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan ja vähentämään kulutustaan.
Sokerivero ja diabeteksen ehkäisy vähentävät kustannuksia
Reini selvitti myös kolmen diabetesta ehkäisevän politiikkatoimen taloudellisia vaikutuksia sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat diabeteksen hoitokuluihin.
Politiikkatoimista eniten vaikutusta olisi sokeriveron ja diabeteksen ehkäisyohjelman yhdistelmällä. Tämä tukisi talouskasvua noin 0,1 prosenttia verrattuna tilanteeseen, että mitään ei tehdä diabeteksen ehkäisemiseksi. Tulos on kuitenkin vain suuntaa-antava.
Tutkimuksen laskelmissa on käytetty sekä Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 -tutkimuksen että diabeteksen ehkäisemiseen liittyvien tutkimusten tuloksia ja Tilastokeskuksen aineistoja. Tutkimus on tehty yhteistyössä australialaisen Monash-yliopiston kanssa.
