Suomalaiset eivät ole huolissaan kasvaneesta Venäjän uhasta. Tällaiseen johtopäätökseen päätyi brittilehti Sun, joka kävi Suomessa kysymässä tavallisten kansalaisten mielipiteitä kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen.
Sun huomauttaa lukijoilleen, että Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Samalla Suomen itäraja muodostaa myös puolustusliitto Naton ja Venäjän välisen rajan.
Venäjän sotatoimista ja lisääntyneestä uhosta huolimatta suomalaiset eivät näytä olevan Venäjästä kovin huolissaan.
– [Vladimir] Putinin pitäisi muistaa historia, eräs ohikulkija kommentoi Sunille viitaten talvi- ja jatkosotaan.
Brittilehti huomauttaa, että Suomi onnistui talvisodassa torjumaan moninkertaisesti suuremman Neuvostoliiton hyökkäyksen. Vaikka sota päätyi lopulta Suomen häviöön, maa säilytti itsenäisyytensä eikä päätynyt osaksi Neuvostoliittoa. Talvisodassa Neuvostoliitto kärsi myös mittavia tappioita, koska oli aliarvioinut Suomen kyvyn puolustautua hyökkääjää vastaan. Tilannetta on monessa yhteydessä verrattu nyt käynnissä olevaan hyökkäyssotaan Ukrainaan. Myös silloin Venäjä aliarvioi vastustajansa, sillä Putinin suunnitelmissa Ukrainan ”erityisoperaation” piti olla nopeasti ohi.
Osa Sunin haastattelemista suomalaisista myöntää, että yhteisen itärajan takia ”uhka on lähellä”. Toisaalta Suomen vahva maanpuolustuskyky ja Nato-jäsenyys vähentävät Venäjään liittyviä pelkoja.
– En usko, että Putin menestyisi [jos hän hyökkäisi Suomeen], mutta uhka on olemassa pitkällä aikavälillä. Mutta neuvostoliittolaiset epäonnistuivat talvisodassa, ja hänen [Putinin] pitäisi muistaa se, eräs suomalainen kommentoi.
Osa ohikulkijoista sanoo suoraan, ettei pelkää Venäjää. Myös Suomen päätöstä liittyä Natoon pidetään hyvänä asiana.
– Natoon liittyminen oli hyvä päätös, koska se antaa meille enemmän suojaa. Ukrainan ei sallittu liittyä, ja näin heille kävi, eräs ohikulkija toteaa.
– Olen erittäin iloinen, että olemme Natossa, jotta meidän ei tarvitse olla enää niin huolissamme Venäjästä, toinen ohikulkija sanoo.
Vaikka osa suomalaisista vaikuttaa hyvin itsevarmoilta, Sun huomauttaa, että suomalaisten itsevarmuutta ei pidä sekoittaa ylimielisyyteen. Sun muistuttaa jutussaan, että Suomen pitkä yhteinen historia Venäjän kanssa on saanut Suomen panostamaan maanpuolustukseensa. Lopputuloksena Suomella on yksi Euroopan vahvimpia armeijoita eikä se monien muiden eurooppalaisten maiden tavoin ole missään vaiheessa luopunut yleisestä asevelvollisuudesta ja laajasta reservistä.