Virossa olevien brittijoukkojen komentaja Jamie Murray sanoo liittolaisten läheisten suhteiden sekä Naton valmiuden olevan ratkaisevia tekijöitä Venäjän pelotteessa ja nykyaikaiseen sodankäyntiin sopeutumisessa.
Hänen mukaansa kaksivuotinen komennus kuvastaa laajempaa pyrkimystä pitää liittolaismaiden henkilöstöä Virossa aiempaa pidempiä jaksoja sen sijaan, että heitä kierrätettäisiin Britannian ja Viron välillä kuuden kuukauden välein. Virossa on tällä hetkellä noin 900 brittisotilasta, ja määrän odotetaan kasvavan ensi keväänä lähes 1200:een.
Ukrainan sodasta otetaan oppia nykyaikaiseen sodankäyntiin.
– Ukrainalle antamansa tuen ansiosta Britannialla on ollut Viron tavoin erityisen hyvä asema oppia siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu, Murray sanoo Viron ERR:n haastattelussa.
– Meidän on varottava tekemästä vääriä johtopäätöksiä, mutta samalla tarkkailtava erittäin huolellisesti nykyaikaista sodankäyntiä.
Esimerkiksi lennokkien laaja käyttö Ukrainassa ei tarkoita, että perinteinen sotilaallinen suorituskyky olisi muuttunut tarpeettomaksi. Britannian maavoimien johto on korostanut, että tarvitaan erilaisten suorituskykyjen yhdistelmää.
– Kukaan Britannian maavoimissa tai useimmissa tuntemissani asevoimissa ei sano, että raskaan panssarikaluston tai muiden raskaiden suorituskykyjen aika olisi ohi, Murray toteaa.
Sen sijaan eri suorituskykyjen välistä tasapainoa on arvioitava uudelleen. Kalleimpien ja teknisesti edistyneimpien järjestelmien lisäksi joukoilla on hänen mukaansa oltava riittävästi edullisempia järjestelmiä, joita voidaan käyttää ja tarvittaessa myös menettää suurempia määriä.
Britannian maavoimat ovat ottaneet käyttöön 20–40–40-mallin. Siinä noin 20 prosenttia resursseista käytetään kalliisiin ja raskaisiin järjestelmiin, joita pyritään suojelemaan ja säilyttämään.
– Käytämme 40 prosenttia resursseistamme järjestelmiin, joita voisi kutsua helpommin korvattaviksi. Niitä ei haluta menettää, mutta niiden menettäminen voidaan hyväksyä, koska ne ovat halvempia ja niitä voidaan tuottaa enemmän, Murray selittää.
– Viimeiset 40 prosenttia käytetään kulutustarvikkeisiin ja kertakäyttöisiin välineisiin, kuten täsmäammuksiin ja muihin laukaistaviin ammuksiin, joiden käytöstä ei saada mitään välitöntä vastinetta takaisin.
Komentaja korostaa kuitenkin, ettei Ukrainan sodasta pidä tehdä liian yksinkertaisia johtopäätöksiä. Ukrainan taistelukentän ratkaisut eivät välttämättä toimi samalla tavalla toisessa konfliktissa tai erilaisessa maantieteellisessä ympäristössä.
Ensi keväänä Viroon saapuva uusi brittiosasto merkitsee nykyisen joukkokonseptin päättymistä. Uusi joukko rakennetaan nimenomaan Viron toimintaympäristöön. Sen kalustoon kuuluu liikkuvia ajoneuvoja, nykyaikaisia asejärjestelmiä ja jopa 250 kilometrin kantaman lennokkeja.
”Emme suhtaudu tähän millään lailla kevyesti”
Euroopassa on viime aikoina nähty yhä enemmän turvallisuutta horjuttavia tapahtumia lennokki-iskuista valtiojohtoiseen siirtolaisten ohjaamiseen. Venäjän uskotaan olevan niiden takana.
– Ensinnäkin haluan vakuuttaa kaikille, että suhtaudumme tähän äärimmäisen vakavasti. Se on tehtävämme, Murray sanoo.
– Viron puolustaminen merkitsee Naton puolustamista, ja Britannialle se tarkoittaa myös oman maamme puolustamista. Emme suhtaudu tähän millään lailla kevyesti.
Hänen mukaansa on hyviä perusteita katsoa Euroopan turvallisuusympäristön muuttuneen. Hän viittaa Saksan päätökseen katsoa Venäjän hallinnon olevan Leipzigin lentoasemalla hiljattain tapahtuneen sabotaasitoiminnan takana, sekä sitä seuranneisiin diplomaattisiin toimiin.
Prikaatikenraalin mukaan Naton on otettava yhä paremmin huomioon toiminta, joka jää avoimen sotilaallisen konfliktin kynnyksen alapuolelle. Hänen mukaansa Venäjä yrittää horjuttaa länsimaisia yhteiskuntia toimilla, jotka eivät välttämättä käynnistä Naton tavanomaisia sotilaallisia vastemekanismeja.
Murray luottaa siihen, että liittokunta pystyy toimimaan kriisissä nopeasti.
– Euroopan-joukkojen ylin komentaja SACEUR tekee ne päätökset, jotka hänen on tehtävä, Murray painottaa.
– Se tarkoittaa, että lähden tarvittaessa suoraan taisteluun ilman viivettä.
Murray torjuu väitteet, joiden mukaan Nato saattaisi epäröidä tai reagoida liian hitaasti Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen.
– Päätöksenteon viivästymistä on jo pitkään käytetty lyömäaseena Natoa vastaan. Nykyisin näkee monia kirjoja ja artikkeleita siitä, kuinka jotakin voisi tapahtua Naton nukkuessa tai ennen kuin ihmiset ovat nousseet vuoteistaan [sotilastukikohdassa] Tapalla, komentaja toteaa.
Hänen mukaansa tämä ei pidä paikkaansa.
– Ajattelemme jatkuvasti sitä, kuinka voimme reagoida mahdollisimman nopeasti ja siirtyä mahdollisimman ripeästi niihin asemiin, joihin meidän on mentävä estääksemme Venäjää hyökkäämästä.
Venäjälle tulee tehdä selväksi, että hyökkäyksen hinta ylittäisi huomattavasti siitä saatavat hyödyt.
– Tavoitteemme ei ole hyökätä Venäjälle tai uhata sitä vaan estää sitä tulemasta tänne, hän sanoo.
LUE MYÖS:
Virossa varaudutaan Venäjän hyökkäykseen vuoden sisällä