Venäjän uudet Geran-4 ja Geran-5 -suihkuturbiinidroonit ovat moukaroineet viime viikkoina Ukrainaa, kertoo Financial Times.
Yksi Geraneista osui hiljattain Ukrainan tiedustelupalvelu SBU:n päämajaan, toinen taas lähes törmäsi presidentti Volodymyr Zelenskyin lentokoneeseen. Sadoittain drooneja on myös iskeytynyt varastoihin ja satamiin eri puolilla maata.
Ukraina on tähän mennessä onnistunut kehittämään nopeasti uusia kotimaisia puolustusteknologioita. Uudet Geranit kuitenkin osoittavat, että myös Venäjä pystyy innovoimaan.
– He [venäläiset] keskittivät kaikki ponnistelunsa, resurssinsa, rahansa ja osaamisensa tähän yhteen järjestelmään, selittää CSIS-ajatuspajan analyytikko Kateryna Bondar.
– He kehittävät sitä jatkuvasti ja testaavat sitä taistelukentillä.
Tähän mennessä Kiova on saanut olla verrattain rauhassa. Nyt kaupunkia on pommitettu drooneilla yötä päivää jo yli parin viikon ajan. Iskut ovat kiihtyneet sen jälkeen, kun Ukraina on vauhditti iskujaan Venäjän öljynjalostamoihin ja varastoihin.
Alkuvuodesta käyttöön otettu Geran-5 pystyy tiettävästi saavuttamaan 600 kilometrin tuntinopeuden ja kantamaan samalla 90 kilogramman taistelukärjen 1 000 kilometrin päähän.
Vertailun vuoksi, aiemman Geran-1 -droonin huippunopeus on vain 185 kilometriä tunnissa, ja sen taistelukärjen ollessa vaatimaton 20 kilogrammaa.
Uudet Geran-5:t muistuttavat ulkonältään myös enemmän risteilyohjuksia kuin aiempia Shahed-potkuridrooneja. Ne on myös varustettu moderneilla lämpökameroilla, elektronisen sodankäynnin välineillä ja tekoälyjärjestelmillä.
Ukrainan puolustusministerin neuvonantajan Serhiy Beskrestnovin mukaan kaikki Venäjän uusimmat droonit on varustettu edistyneillä kameroilla.
– Venäläinen operaattori lentää 2-5 kilometrin korkeudella, havaitsee kohteen, lukitsee sen kameralla ja sen jälkeen Shahed hyökkää automaattisesti, Beskrestnov selittää.
Moskovalaisen Centre for Analysis of Strategies and Technologies -ajatuspajan Ruslan Puhov arvioi, että Venäjän droonikehitys on ollut ripeää siksi, että droonien kehittäminen on paljon helpompaa kuin esimerkiksi modernien panssarivaunujen. Droonien rakentamiseen ei tarvita kalliita työstökoneita, ja uusia tuotantolinjoja voidaankin siksi perustaa verrattain nopeasti.
Byrokratia ei ole myöskään jarruttanut droonikehityksen rattaita.
– He jättivät väliin pitkän testausajajakson, joka tavallisesti on osa sotilasjärjestelmien kehitysprosessia. Jokainen muutos sisällytettiin heti tuotantoon ja lähetettin taistelukentälle, Puhov sanoo.
– Jos jokin ei toiminut, se korjattiin myöhemmin ilman, että koko tuotantoa tarvitsisi uudistaa.
Ukraina onnistuu tällä hetkellä torjumaan vain 60 prosenttia suihkuturbiinidrooneista. Potkuridrooneista taas onnistuttiin aiemmin torjumaan jopa 95 prosenttia.
Ukrainan ilmavoimien tiedottaja Juri Ihnat kertookin, että uusia drooneja joudutaan torjumaan yhä enemmän hävittäjiä käyttäen. Jotkut lentäjät ovat turvautuneet hävittäjän tykkiin ampuakseen Geraneita alas. Samaan aikaan Ukrainan ilmatorjuntaohjukset ovat ehtyneet huolestuttavaa vauhtia.
Uudet järjestelmät osoittavat, että sota on siirtymässä kohta vaiheitta, jossa droonien ja risteilyohjusten välinen raja hämärtyy.
– Kohta todennäköisesti näemme häiveominaisuuksilla varustettuja drooneja, jotka ovat yhä kalliimpia valmistaa, mutta myös yhä kalliimpia tuhota, arvioi sota-analyytikko Konrad Muzyka.
Länsimaille uhan muodostaakin nyt se, että Venäjästä voi tulla yksi maailman johtavista halpojen risteilyohjusten valmistajista.
Jos Ukraina ei taas onnistu kehittämään uusia järjestelmiä drooniuhan torjumiseksi, voi Venäjä päästä ilmasodassa niskan päälle.
– Ukraina ei valmista omia ilmatorjuntaohjuksiaan, ja ne eivät ole kuin drooneja. Niitä ei voi rakennella autotallissa, Puhov muistuttaa.