Hallitus päätti tämän viikon kehysriihessä muun muassa palkansaajien veronalennuksista. Kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) toteaa hallituksen tehneet jo aiemmin merkittäviä päätöksiä julkisen talouden säästöistä, työmarkkinauudistuksista ja työnteon kannustimien vahvistamisesta. Kaikilla näillä toimilla on pyritty tukemaan talouskasvua.
– Säästöt ja veronkiristykset eivät yksinään riitä. Tarvitaan kasvua, Zyskowicz painottaa BenTV:n tuoreessa jaksossa.
Hän muistuttaa, että maailmantalouden ja Euroopan tilanteen vuoksi odotettua kasvua ei ole nähty, mikä johti hallituksen päätökseen tehdä rytminmuutos – jopa ottamalla riskejä.
– Totta kai rytminmuutokseen sisältyy riskejä. Vaikka hallitus kattoi veronalennusten vaikutuksia julkiseen talouteen – osin uusilla säästöillä, osin muilla veronkiristyksillä – niin riskejä liittyy siihen, että kuinka paljon ratkaisut aidosti parantavat talouden kasvua ja sitä kautta osin rahoittavat itse itsensä.
Opposition kritiikki on Zyskowiczin mukaan ollut odotettua, mutta hän kokee sen epäjohdonmukaisena.
– Antti Lindtman (sdp) on useasti syyttänyt hallitusta siitä, että keskituloisten verotus on liian kireää. Nyt, kun keskituloisten verotusta kevennetään, sekään ei kelpaa, Zyskowicz toteaa.
Kritiikkiä on tullut myös siitä, että veronalennukset suosivat suurituloisia.
Zyskowiczin mukaan pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään tällä vaalikaudella yli 1,1 miljardilla eurolla, mikä lisää ostovoimaa ja kulutusta. Suurituloisten veronalennukset ovat puolestaan noin 335 miljoonaa euroa.
– Suurituloisille tehdään se, että enää, jos panostat työuran nousuun – saat palkankorotuksia, teet ylitöitä – niin enää pahimmillaan siitä lisäeurosta ei mene lähes 60 prosenttia veroa, vaan jatkossa menee vain 52 prosenttia veroa.
Zyskowicz myöntää, että veronalennuksiin liittyy riskejä.
– Suurin riski olisi kuitenkin siinä, että ei tehtäisi mitään. Ei yritetä saada kasvuun vauhtia. Silloin me ainakin tiedämme, että tämä näivettymisen tie jatkuu.
