Naton ja Venäjän välistä yhteistyön ja kumppanuuden perussopimusta toukokuussa 1997 laatimassa olleet entiset amerikkalaisdiplomaatit Daniel Fried, Steven Pifer ja Alexander Vershbow kirjoittavat, että Madridissa 29-30. kesäkuuta 2022 kokoontuvan Naton tulisi irtisanoa sopimus.
– Vaikka perussopimus tuotti alkuvuosinaan konkreettisia tuloksia, on tämän päivän Eurooppaa vastassa aggressiivinen ja revansistinen Venäjä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimet ovat tuhonneet yhteistyön perustan. Naton tulisi irtisanoa perussopimus ja luopua sen sitoumuksesta olla sijoittamatta pysyviä joukkoja uusien jäsenvaltioiden alueille.
Perussopimuksessa oli kaksi keskeistä sitoumusta, jonka oli tarkoitus osoittaa, ettei puolustusliiton laajentuminen muodosta sotilaallista uhkaa Venäjälle. Uusilla jäsenmailla tarkoitettiin laajentumista entisen itäblokin alueelle.
– Ensiksi Naton jäsenet korostivat, että heillä ”ei ole aikomusta, ei suunnitelmaa eikä syytä sijoittaa ydinaseita uusien jäsenmaiden alueelle (”kolme ei’tä”). Toiseksi, liittouma vakuutti, että ”nykyisessä ja ennalta arvattavassa turvallisuusympäristössä” Nato ei näe tarvetta pysyvien taisteluosastoja vastaavien joukkojen sijoittamista” uusien jäsenten alueelle. Venäjä sitoutui toimimaan samalla tavalla.
Venäjän ensimmäisen Ukrainan-hyökkäyksen myötä vuonna 2014 Nato sijoitti rotaatioperiaatteella pataljoonan kokoisia pieniä taisteluryhmiä Baltiaan ja Puolaan kirjoittajien mukaan eräänlaisiksi ”ansalangoiksi”.
Venäjän Ukrainan-invaasion myötä Nato on sijoittanut rotaatioperiaatteella lisäjoukkoja Romaniaan Bulgariaan, Unkariin ja Slovakiaan ehkäisemään hyökkäyksen leviämistä liittouman alueelle.
– Huolimatta siitä miten Venäjän ja Ukrainan sota päättyy, Naton jäsenmaiden tulee hyväksyä, että heihin kohdistuu pitkän aikavälin uhka idästä. Sen varmistamiseksi, ettei Kreml halua yrittää mitään Nato-maita vastaan, tulee liittouman sijoittaa pysyviä ja varsinaisia voimakkaita taistelujoukkoja Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Romaniaan. Nykyisen Venäjän pidättelemäksi ansalankoja suurempia joukkoja, joilla on sekä riittävät maa- ja ilmasodan kapasiteetit hyökkäyksen pysäyttämiseksi siihen asti, kunnes liittouman lisäjoukot saapuvat paikalle, kirjoittajat vaativat ja huomauttavat:-
– Tietystikään Moskova ei pidä tästä, mutta se on rikkomustensa takia menettänyt kaikki perusteet sille, miksi Naton tulisi ottaa Kremlin vastustus vakavasti.
